24.4.2013
Kerola vaatii koulujen homeongelmien ratkaisemiseen usean vuoden korjausohjelmaa
Lue lisää »
24.4.2013
Kerola vaatii koulujen homeongelmien ratkaisemiseen usean vuoden korjausohjelmaa
Lue lisää »
Inkeri Kerola
00102 EDUSKUNTA
Meritie 22
92210 ARKKUKARI
(09) 432 3145
050 511 3145
inkeri.kerola @ eduskunta.fi
Avustaja
Eveliina Kuusela
00102 EDUSKUNTA
(09) 432 4145
050 574 1011
eveliina.kuusela @
eduskunta.fi
Liikaa hässäkkääLauantai 6.4.2013 - Inkeri Kerola Kiersimme porukalla tänään keskustan aurinkoisella kentällä. Päällimmäinen viestini oli se, että nyt hallituksen tekemät päätökset konkretisoituvat enemmän kuin koskaan kuntapäättäjien niskassa. Näin rajut leikkaukset yhtäaikaa yhteisöveron romahdusten kanssa saattavat kuntapäättäjät saumaan, mitä ei ole ennen nähty. Laskemallakaan ei voi käsittää, miten palvelut järjestetään luvatuilla rahkeilla. Toinen asia, mikä kismittää, on se, että hallituspuolueitten kansanedustajat toimivat maakunnassa eri manttelissa kuin hallituksessa. Esimerkkinä koulutuspaikkojen leikkaukset. Ne on kuuleman mukaan torjuttu. Tosiasia on kuitenkin, että nyt "muka" poistetut leikkaukset on siirretty seuraavan hallituksen pöydälle odottamaan. Poliisin voimavarat puhuttavat. Löydän taas itseni pohtimasta, onko tosiaan niin, ettei poliisien nyt hoitamia putkakuljetusten selviämisreissuja voi hoitaa esimerkiksi taksi. Tulisi halvemmaksi ja poliisin voimavarat kohdentuisivat tärkeämpiin tehtäviin kuin maantieajeluun. Jotakin järkeä hommaan on saatava. Hässäkkää hallituksella piisaa. Pöhinällä voi olla kaksikin merkitystä - se kielteinen ja se myönteinen pöhinä. Ei voi mitään, mutta kyllä nyt tuntuu olevan kielteinen pöhinä. |
Uusia haasteitaLauantai 17.11.2012 - Inkeri Kerola Tänään sain vastaanottaa mielenkiintoisen luottamustehtävän. Katselkaa linkkiä www.keliakialiitto.fi Uusi tuttavuus tulee voimaan virallisesti vuoden 2013 alusta. Saan hyvät eväät edelliseltä puheenjohtajalta Marja-Leena Kemppaiselta. Keliakiaan sairastuvan on tärkeä päästä mahdollisimman varhain sinuksi sairautensa kanssa. Melkeinpä kaikki saavat tuta ennemmin tai myöhemmin keliakiaan liittyviä muitakin oireita, mitkä kaikki ovat yksilöllisiä. Keliakiaa sairastavan on tärkeää huolehtia tiedonsaannistaan, uusista tutkimustuloksista sekä kehittyvistä hoitomuodoista, sillä täsmälääkettähän ei ole saatavilla. Ravintospesialistit auttavat mielellään, mutta paras tietotaito löytyy Keliakialiitosta. Käytä hyödyksesi ja liity jäseneksi! |
Vaalit ohi - ministeri virkosiLauantai 10.11.2012 - Inkeri Kerola Nyt ne sitten julkaistiin. Ammatillisen koulutuksen paikat ja lisäpaikat on jaettu. Tyrmäystippoja tarvitaan ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa, sillä sen verran kovia leikkauslukuja on tarjolla. Leikkaukset ulottuessaan tuhansiin koulutuspaikkoihin eivät ole muuta varten kuin nuorison ajamista metropolialueelle asumaan ja kouluttautumaan. Asunnoista ei niin väliä. Tämähän on luonnollisesti ensimmäinen askel siirtyä etsimään työtä vakiintumisen jälkeen koulutuspaikkakunnalta. Pienten askelten politiikkaa. Metropolialue tarvitsee koulutupaikkansa, mutta mikä ihme on siinä, ettei pohjoinen Suomi niitä tarvitse. Työpaikkaennusteet on laadittu tännekin. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä. Tarvitaan kaiken alan ihmisiä, muitakin kuin palvelusektorin ja sosiaalialan ihmisiä. Jos tämä leikkaustoimi olisi vain yksi toimi, en hätkähtäisi. Näitä kun tulee solkenaan. Koulutuspaikat pois, liikennehankkeet muualle, kuljetustuki, mikä palvelee nimenomaan yritysten pitkien etäisyyksien lievennystä - pois. Kilometrikorvaukset, linja-autoliikenne jne. Tänään eräs kollegani ihmetteli, miksi kritisoin Elisan puhelinkuuluvuutta. - Kuuluuhan se miljoonalle suomalaiselle? Kyllä, mutta vain miljoonan asukkaan metropolialueella. |
Niiata niksauttaaTiistai 30.10.2012 - Inkeri Kerola Tänä aamuna taas globaalius hyökyi vastaan. Sandyn jälkimainingit pyyhkivät rantaviivaa ja talon nurkkia. Solidaarisuus nousi pintaan. Ei ole jenkkiläisilläkään aina kaikki all right. Mitä se on sitten siellä, kun täälläkin tuntuu. Toivottavasti tuhot eivät ennusteiden ole mukaisia. Vaalit olivat ja menivät. Yksi perussyy vaali-innon puutteeseen, suuruutta vaikea arvioida, on se, että yhä kasvavan muuttoliikkeen mukanaan huilaavat ihmiset eivät kerta kaikkiaan tunnista ketään potentiaalia ehdokasta uusilla paikkakunnilla. Tämän olen kohdannut monelta eri taholta. Ja monesta osasta Suomea, ei pelkästään pääkaupunkiseudulla. Kiitän omasta puolestani kaikkia tukijoita, luottamuksensa minulle osoittaneita, mutta myös puolueelle myöntymyksensä antaneita. Monille henkilö on kuntavaaleissa tärkeä, mutta puoluetta tuloksemme velvoittaa erityisesti. Nyt on helppoa lähteä toimiin, kun katteettomat lupaukset eivät paina lakkarissa. Korostan yhteistyön merkitystä. Siinä on toisilla enemmän, toisilla vähemmän opettelemista. Kiitos kaikille, jotka halusivat vaikuttaa vaaleissa tavalla tai toisella. Palaute on paras tukijalka tuleville neljälle vuodelle! |
Duuman päätöksiäLauantai 27.10.2012 - Inkeri Kerola Jotenkin kaipaa tämän kellojen siirtelyn keskelle syvällisempää keskustelua tästä ihmisten sisäisten kellojen virittelyn mielekkyydestä. Venäjän duumassa sitä sentään pohdittiin, ja melko pitkään. Jopa Suomen VR sai odottaa päätöstä, että aikataulut Allegron kanssa saatiin sovitettua. Nyt sitten kansa virittäytyy vaalipäivään. Koko kansa ei kuitenkaan valitettavasti/onneksi mieti vain vaalien tulosta. Elämässä on muutakin aktiviteettia. Onneksi! Tuloksella on kuitenkin merkitystä meidän tavistenkin elämään. Sillä on merkitystä myös valtakunnan tasolla, mutta myös kuntatasolla. Mitkä palvelut, mistä saa, paljonko maksaa ja kuinka kaukaa? Nämä kaikki ovat paikallisten päättäjien lakkarissa haudottavia asioita, joille maan hallitus luo raamit. Niistähän ei pääministeri kyennyt lausumaan mitään. Ei ainakaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelyistä. Tosiasia on, että mikäli kansalaiset antavat äänillänsä nykyhallituksen linjanvedoille option, loittonevat kaikki palvelut. Tämä voidaan säädellä rahahanoja tiukentamalla. Harkitkaa siis vielä kerran. Edes hiukan heitäkin, joilla ei ole ajoneuvoja, ei joukkoliikennettä eikä hyväntahtoisia ihmisiä lähellä. Heitä se koskee vielä kipeämmin kuin työterveyshuollon piirissä olevia. Eikö kaikkien ihmisten terveys ole tärkeä? Suomessa on erilaisia alueita. Näiden alueiden asiantuntijoita ovat paikalliset päättäjät, ei maan hallitus! |
A -luokan haittojaSunnuntai 21.10.2012 - Inkeri Kerola Tässäpä jatkoa niille aloitteilleni, mitkä sisältävät viestin vaietuista haitoista ja kulueristä kunnissa. Päättäjät eivät tohdi nostaa näitä asioita esille "moralisoinnin" pelossa. Nykyisessä rahatilanteessa kaikki kannot on käännettävä!
Lehdet: Alkoholihaitat moninkertaistuneet 20 vuodessaJuomisen haitat ovat viisinkertaistuneet Suomessa vuodesta 1990, kirjoittaa Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen. Itä-Suomen yliopiston vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle lähes miljardin euron haitat tänä vuonna. Erityisen suuri muutos on ollut naisten alkoholin käytössä. Menetettyjen elinvuosien määrä kasvoi naisilla 80 prosenttia, kun miesten vastaava luku oli 25 prosenttia. Tutkimushankkeen johtajan, terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan naisten alkoholinkäyttö on lisännyt muun muassa lasten huostaanottoja. Sunnuntaisuomalainen kertoo, että dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron keventämisen myötä. Uusi verotuspolitiikka toi valtiolle lisätuloja miljardi euroa. Samaan aikaan lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kuitenkin kunnille kahdeksan miljardin lisälaskun. |
VaalilupauksiaPerjantai 19.10.2012 - Inkeri Kerola Monet ovat kyselleet vaalilupauksiani. Olen muovannut sen yhdeksi lauseeksi: Kotikuntansa eteen kannattaa tehdä kaikkensa. Se sisältää ennen kaikkea sen, ettei taloustilanteen ollessa maailmanlaajuisesti tämän kummempi ole vara luvata kuuta taivaalta. Valtion talous luo rankat raamit ympärillemme hallituksen suopealla kädellä seuraaville vuosille. Myöskään oman kaupunkimme ei auta havitella kumppaneita ennenkuin saamme oman taloutemme kuntoon. Se on uskottavuuskysymys! Tämä tilanne ei ole tullut yllätyksenä. Säästää olisi pitänyt hyvinä aikoina puskuria. Perheiden kotiapu on asia, josta aion pitää kynsin hampain kiinni. Sen on laskettu säästävän kunnan menoissa. Sitä ei voi kukaan kiistää. Toinen asia on vanhusten hoito. He ansaitsevat säälliset olot. Kotiin annettavaan apuun panoksia lisää. Vähemmän ovelta huikkaavia henkilöitä, enemmän turvallisia ihmisiä, jotka viipyvät pitempään. Yleisellä tasolla pistäisin pontta liikkumiseen ja muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan. Elämänlaatu kulkee elämänhalun rinnalla. Molemmat vaikuttavat koko ihmisen asennetasoon - kaikessa. Mitään näistä ei saada, ellemme huolehdi työpaikoista. Kaavoituksella säädellään elämistä ja työntekoa. Tuulimyllyillä ei tulevaisuutta rakenneta. Ne ovat täyte, mutta eivät ratkaisu. Puuenergian hyötykäyttöä lisää. Rantarakentamisen ei tule olla yltiöpäistä. Rantoja on muuallakin kuin kaupungin keskustassa. Hyödynnettäköön monenlaista rakentamista, mutta ennen muuta asukkaiden toiveet huomioiden. Kansalaiskuulemisia muutoinkin on välttämätöntä viljellä enemmän. Näin vältytään monilta selkkauksilta monissa asioissa. |
Näpit irti ampumaradoistaLauantai 13.10.2012 - Inkeri kerola Näpit irti ampumaradoista
Kuva: Jari Laukkanen Useiden lakkautettavien varuskuntien ampumaradat ovat olleet aktiivisessa reserviläis- sekä ampumaharrastajien käytössä. Kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk.) kysyy kirjallisessa kysymyksessä ampumaratojen tulevaisuudesta. Kun varuskuntia suljetaan uhkaavat radatkin poistua käytöstä. – Kun ampumista harjoitetaan, on olennaista, että siihen on mahdollisuus kotiseudulla tai lähietäisyydellä. Varuskuntien hävitessä alueilta on taattava edellytykset vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle, Kerola toteaa. Kerolan mukaan vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa juuri ampumismahdollisuudet vetävät monia mukaan. – On järjetöntä purkaa käyttökelpoisia ampumaratoja. Ne sopivat hyvin reserviläisten ja maanpuolustuskoulutuksen ohella kilpa-ampujien sekä metsästäjien käyttöön. Kerolan mielestä yleisen maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi ja tehtyjen ampumaratainvestointien hyödyntämiseksi on turvattava ratojen käyttö jatkossa valtion rahoituksella. – Talkootyö ja vapaaehtoistoiminta tukevat ampumaratojen ylläpitoa jo nyt eikä siltä vältytä tulevaisuudessakaan. Myös kiristyvät ympäristölupavaatimukset tuovat lisäpaineita vanhojen ratojen ylläpidolle, joten lisärahoitusta tarvitaan. |
Ei anonyymit, vaan tunnetutLauantai 29.9.2012 - Inkeri Kerola Kuulimme sen ihmeen omin korvin. Erilaisten järjestöjen yhteisesiintyminen tällä viikolla Ylioppilastalolla oli melkoinen näyttö siitä, mihin Suomessa pystytään. Toimimaan saman asian puolesta - markkinoita vastaan. Ja asiasta. Kyseessä oli jälleen yritys vauhdittaa hallitusneuvotteluissa sovitun alkoholimainonnan rajoittamisesitystä eduskuntaan. Kaikki puolueet olivat paneelissa sitä mieltä, että asia oli hyväksytty hallitusneuvotteluissa, mutta keskustelun edetessä alkoi ääni kellossa muuttua. RKP:n ja Kokoomuksen edustajat alkoivat kierrellä ja kaarrella ja päivitellä nuorten asemaa ja yltiöjuomisen kulttuuria. Tilaisuudessa oli kolme nuorta, jotka itse olivat sisäistäneet mainonnan merkityksen ja sen vaikuttavuuden. Miksi mainostettaisiin, ellei se vaikuttaisi? Pari tytöistä oli käyttäjiä, yksi ei. Kaikki olivat yhtä mieltä, että teollisuus ja rahanikkarit kääntävät päättäjien päät. Tämän huomasin ja niin tekivät muutkin. Tuli tunne, että niin kauan kuin kokoomus RKP apunaan istuu hallituksessa, mitään ei tapahdu alkoholimainonnan rajoittamisessa. Soisin elinkeinoelämän ottavan seuraavan askeleen. Vaikka yksistään mainonnalla ei ehkäistäisikään juomisen määrää, löytää elinkeinoelämä seuraukset edestään. Kaikki haluavat taistella potentiaaleista nuorista. Ei ole vara hukata yhden yhtäkään. Kannattaa muuten tutustua tutkimuksiin ja tilastoihin! |
HomettaSunnuntai 23.9.2012 - Inkeri Kerola Ei enää homekorvia Vietin monien juhlavieraiden kanssa paikallisen asuntosäätiön vuosijuhlaa viikonloppuna. Kävipä mielessä, kuinka varjoon rakentamisen asema jääkään jokapäiväisessä elämässä. Meillä, jotka olemme olleet osallisina välillisesti tai välittömästi oman kodin rakentamisessa, muistot kulkevat aina rinnalla. Kerrostalovuokralaiselle suhde asuntoon saattaa olla toisenlainen. Rakentamisen ongelmat ovat nyt moninaisemmat kuin koskaan. Vasta remontoitu työpaikkani antoi tästä muistutuksen. Vesisankot ja luuturätit yrittävät toimia ensiapuna katoista valuvan veden esteenä. Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjauskulut ihmisten terveydenhoitokulujen lisäksi alkavat olla jo sitä luokkaa, että hirvittää. Eikö tästä opita? Valvonta, nivelvaiheet, saumakohdat, suunnittelu, rakennustekniikan koulutus, hätäiset aikataulut. Pudasjärvi Pohjois-Suomessa teki urotyön. Se päätyi tervejärkiseen lopputulokseen. Hirsikoulu homekoulujen tilalle. On ilmaa hengittää ja haistaa puun tuoksua. Lisää tällaista: korkean kivijalan, räystäiden, harjakaton ja priimavalvonnan turvin toteutettuja julkisia rakennuksia ja tiloja - ja ihmiset voivat paremmin. |
HomettaSunnuntai 23.9.2012 - Inkeri Kerola Ei enää homekorvia Vietin monien juhlavieraiden kanssa paikallisen asuntosäätiön vuosijuhlaa viikonloppuna. Kävipä mielessä, kuinka varjoon rakentamisen asema jääkään jokapäiväisessä elämässä. Meillä, jotka olemme olleet osallisina välillisesti tai välittömästi oman kodin rakentamisessa, muistot kulkevat aina rinnalla. Kerrostalovuokralaiselle suhde asuntoon saattaa olla toisenlainen. Rakentamisen ongelmat ovat nyt moninaisemmat kuin koskaan. Vasta remontoitu työpaikkani antoi tästä muistutuksen. Vesisankot ja luuturätit yrittävät toimia ensiapuna katoista valuvan veden esteenä. Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjauskulut ihmisten terveydenhoitokulujen lisäksi alkavat olla jo sitä luokkaa, että hirvittää. Eikö tästä opita? Valvonta, nivelvaiheet, saumakohdat, suunnittelu, rakennustekniikan koulutus, hätäiset aikataulut. Pudasjärvi Pohjois-Suomessa teki urotyön. Se päätyi tervejärkiseen lopputulokseen. Hirsikoulu homekoulujen tilalle. On ilmaa hengittää ja haistaa puun tuoksua. Lisää tällaista: korkean kivijalan, räystäiden, harjakaton ja priimavalvonnan turvin toteutettuja julkisia rakennuksia ja tiloja - ja ihmiset voivat paremmin. |
Kohtaanto-ongelmako?Lauantai 1.9.2012 - Inkeri Kerola Monet tapaamani ihmiset ovat kesän aikana kommentoineet asioidenhoitoa Suomessa. Ovat ihmetelleet, miten kotimaan asiat hukkuvat EU -paatin seilatessa täysaallokossa. Nyt alkavat keskiössä olla asiat, jotka ovat jokaista suomalaista lähellä: vanhusten ja lasten kohtelun laatu. Puhutaan myös rahasta. Puhutaan siitä, mihin raha riittää. Nyt olisi paikka antaa kahden asian kohdata, tehdä ensimmäinen siirto, mikä ei rasita kenenkään kukkaroa: nuorten työttömyyden ja vanhustenhoidon yhteistyölinkin sitominen. Muutama kunta on saanut kuntakokeilun työllistää nuoria yhteiskuntatakuun nimissä. Näissä kunnissa nuoret ulkoiluttamaan, syöttämään, juottamaan, seurustelemaan ja pitämään kädestä vanhuksia. Tähän ei suuria kurssituksia tarvita. Hoitajat kyllä osaavat arvioida, ketkä tuohon hommaan kykenevät. Saattaisi löytyä uusia tuulia nuortenkin elämään, mutta ennen kaikkea vanhusten. Toivon, että tätä toimintamallia jalostetaan, vaikka pessimistit löytävät varmasti syitä, miksi systeemiä ei voi kokeilla. |
Minne unohtui keliakiakorvaus?Torstai 9.8.2012 - Inkeri Kerola Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen mukaan keliakiaa sairastaville maksettavaa ruokavaliokorvausta esitetään nostettavaksi 21 eurosta 24,40 euroon kuukaudessa. Lisäksi esitetään korvauksen sitomista elinkustannusindeksin muutokseen.
Budjettiehdotuksessaan valtiovarainministeriö ei ole ottanut asiaa kuuleviin korviinsa. Esitys ei sisälly VM:n ehdotukseen. Keliakiatuotteiden hintoja seuratessani sekä kuunnellessani kansalaisten palautetta keliakiakorvauksen nostamisen välttämättömyydestä, ei voi kuin ihmetellä, missä korvauksen tason nosto viipyy, päivittelee Kerola. - Tiedossani on, että moni pienituloinen jättää keliakiatuotteet ostamatta niiden kalleuden vuoksi. Tästä seuraa luonnollisesti tukku lisäsairauksia, jotka kuormittavat henkilöä itseään, mutta myös terveydenhuoltoa. Yksinkertaisin tapa on korvaustason nosto. Missä on hallituksen sosiaalinen omatunto, kyselee Kerola. |
Tukea ehdotuksille ja työkaluja lisää opettajilleMaanantai 11.6.2012 - Inkeri Kerola
Tervehdin ilolla tänään OAJ:n ja Vanhempainliiton peräämiä perusopetuslain muutoksia.
Suomalaisille lapsille ja nuorille on yhteisesti päädytty tarjoamaan oppimismahdollisuudet ilmaiseksi. Oikeudesta näyttää syntyneen itsestäänselvyys, jota oppilaan ja kotien velvollisuudet eivät aina tue. Oppilaille ja kodeille kuuluvat velvollisuudet on erotettava koulun ja opettajien velvollisuuksista ja vastuista. Ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu aina kodeille. Oppiminen on mahdollista vain kodin ja koulun rakentavan yhteistyön tuloksena.
Opetuksesta on riisuttu riittävästi. On olemassa uhka, että opettajien työkalut säästetään minimiin sekä turvallisuuden että opetuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Oppilailla ja koko koulun henkilöstöllä on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Tarvitsemme korjauksia lainsäädäntöön, johon tukeutuen kodit ja vanhemmat voivat luottaa siihen, että oppilaan etu toteutuu kaikissa tilanteissa. Turvallisuusriskit on osattava kitkeä koulumaailmasta ajoissa. On uskallettava ottaa esille aiheuttamisperiaate ilkivaltatilanteissa. Joku kustantaa aina oppilaiden tekemät kolttoset ja ilkivallanteot. |
Ovatko asenteet kohdallaan?Keskiviikko 16.5.2012 - Inkeri Kerola Jätin tänään eduskunnan vammaisryhmän puolesta keskustelualoitteen vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisestä ja yhteiskuntaan integroitumisesta Vammaisia ja osatyökykyisiä koskettava lainsäädäntö on pirstaleinen. Tarvitaan päivittämistä, uudistamista ja lainsäädännön yhtenäistämistä on harkittava. Yhteiskuntatakuu koskettaa myös nuoria vammaisia. Vammaiset ovat ryhmä, joka tarvitsee työllistyäkseen erityistoimenpiteitä. Sosiaaliturvajärjestelmässä on loukkuja, jotka estävät näiden ryhmien työllistymistä. Monet vammaiset tekevät työtuella normaalisti palkattuja työtehtäviä, mistä heille kuuluisi maksaa normaali palkka työtehtävien vaativuuden perusteella. Tämä vaatii toimenpiteitä. Vammaisten asemasta yhteiskunnassa, työelämässä sekä koulutuksessa on käyty kovin vähän keskustelua eduskunnassa. Seuraamme, ajoittuuko keskustelu syyskaudelle, tuskin aiemmin. Toivottavasti aihe kuitenkin herättää keskustelua. Asennevamma yhteiskunnassamme on pahin vamma suhtautumisessa vammaisiin ja vammaisuuteen. |
Vappupuheesta poimittuaTiistai 1.5.2012 - Inkeri Kerola Energiaomavaraisuuden kehittäminen on teollisuuden kannattavuuden, työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisääntyminen elinehto. Jyrki Kataisen hallitus on ottanut tuulivoiman lisärakentamisen ja kapasiteetin moninkertaistamisen erääksi päätavoitteekseen. Sen paremmin kaivos- kuin tuulivoimabisneskään eivät voi sanella ihmisten asumisen ehtoja. Tuulivoimaa rakennettakoon asumisen ehdoilla eikä asumista ja kaavoitusta tuulivoiman ehdoilla. Pohjois-Suomea tai rannikkoseutua ei pidä tyhjentää asukkaista tai suunnata tuulivoimapuistojen sijoittelua niin, että nyt jo vakituisesti asuvien tai mahdollisten asukkaiden potentiaali tonttivaranto tuhotaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että rannikkokaistale on tulevaisuudessakin suosittua asuinaluetta. Siksi tuulipuistot sinne, missä on teollisuutta, kaivosaluetta tai muuta elinkeinotoimintaa jo valmiiksi rakennetussa "meluympäristössä". Massiiviset tuulipuistot eivät kuulu ihmisasumusten läheisyyteen. Tästä on olemassa ministeriön suositukset.
|
Alasajon meininkiPerjantai 20.4.2012 - Inkeri Kerola Tänään kuulin sen, mitä en olisi halunnut kuulla. Nyt on menty kipurajan yli. Koulutus, mihin Suomessa on nojattu vuosikymmenet, myös taloudellisesti huonoina aikoina, on rotkon reunalla. Tätä en keksinyt, vaan asiantuntijat ovat sen havainneet. Koulutuksen määrärahoja leikataan satoja miljoonia euroja vuoteen 2015 mennessä, mikä merkitsee sitä, ettei asetettuja tavoitteita oppimistuloksissa voida saavuttaa. Kun päättäjille ilmoitetaan liian suuresta eriarvoisuuden kuilun kasvamisesta, on päättäjien reagoitava. Sitä viestiä ei hallituksen puolelta ole herunut. Toivottavasti emme joudu odottamaan syksyyn saakka ennen kuin kodit, vanhemmat ja oppilaat alkavat reagoida. Suomen on sanottu tavoittelevan maailman osaavimman kansan titteliä vuonna 2020. Onhan tuohon onneksi aikaa, mutta paljon pahaa jälkeä ehtii syntyä ennen sitä. Kivijalan murentuessa on myöhäistä toimia. |
Säästäkää lapset säästöiltäSunnuntai 4.3.2012 - Inkeri Kerola
Hallituksen aikeet leikata kotihoidontukea tyrmistyttää. Eurooppalaisittainkin kiitelty Suomen oma malli kotihoidontuesta uhkaa romuttua hallituksen kynsissä. Perheiden toive on päinvastainen. He haluavat enemmän aikaa lapsilleen. Lapset toivovat lisäaikaa vanhempiensa kanssa. Kotihoidon tuen on tarjottava taloudellisestikin aito mahdollisuus hoitaa omaa lastaan kotona. Yksinhuoltajien arkeen toisi helpotusta se, että hoitovapaata voisi käyttää myös lapsen lähisukulainen tai muu perheen läheinen. Keskustalaisen perhepolitiikan lähtökohta on valinnanvapaus. Töihin paluun vaihtoehtoina ovat liian usein joko kokopäivätyö tai ei töissä ollenkaan. Perheiden tulee saada tehdä omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisuja. Vapaaehtoisen osa-aikatyön mahdollisuuksia pienten lasten vanhemmille tulee parantaa. Samoin on edistettävä osa-aikatyön tekemistä tukevia lasten päivähoitojärjestelyjä, kuten perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoitoa. Missä on hallituksen lapsiystävällisyys ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä ohjelma? Lapsistako tehdään ensimmäinen säästökohde? |
Alasajon meininkiäKeskiviikko 29.2.2012 - Inkeri Kerola Kuten kaikki hallituksen tekemät ratkaisut, uudet puolustusvoimaratkaisut merkitsevät nekin kestittämistä suurempiin yksiköihin. Päätöksen seurauksena puolustusvoimien rummut vaiennetaan ja logot harvenevat yhä suuremmassa osassa Suomea. Nyt Ouluun on jäämässä vain aluetoimisto, joka hoitaa asevelvollisuusasioita mm. kutsuntoja. Kohoaako maanpuolustustahto näillä toimilla? Puolustusvoimien keskittämisratkaisu merkitsee muutakin. Kotimainen puolustusvälineteollisuus on avannut monia työpaikkoja eri puolille maatamme. Myös varikko- ja lataamoverkostomme on riippuvainen osittain suunnitellusta kokonaisratkaisusta. Ylipäätään huoltovarmuustekijät koko puolustusvoimauudistuksessa näyttävät jääneet mopen osille. Herääkin kysymys, onko viimeisistä taisteluistamme jäänyt mitään opiksi otettavaa. Maantieteellinen sijaintimme on edelleen sama kuin vuosikymmeniä sitten. Suurin huoleni liittyy puolustusvoimauudistuksen valmisteluun. Olen oppinut eduskunnassa oloaikanani sen, että vaikka hallitukset tulevat ja menevät, yksi asia säilyy. Eduskunnasta presidenttiin saakka ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehdään konsensus -hengessä, yhteisesti. Nyt on tapahtunut ratkaiseva käänne. Näen tämän muutoksen pelottavana, mutta ennen kaikkea negatiivisena Suomen kannalta. |
Peruskoulun tuntijaot uusiksiPerjantai 24.2.2012 - Inkeri Kerola Tuntijakotyöryhmä puhalsi ulos uuden tuntijakoehdotuksensa. Ehdotus on mielestäni pääosin hyväksyttävissä. Valinnaisuutta on hieman karsittu. Sekään ei haittaa. Mielestäni on hyvä, että taito- ja taideaineita lisätään kaikille oppilaille valinnaisuuden sijaan.
Jatkoa ajatellen toivoisi kuitenkin lisähuomiota sekä matematiikan että käytännön taitojen omaksumiseksi.
Teknologiakasvatuksella voitaisiin tukea matemaattisten taitojen kehittymistä.
Nuorten elämässä selviytymisen ja taloustietämyksen kannalta olisi tärkeää, että myös kotitalousopetuksen asemaa voitaisiin vahvistaa.
Yksi asia mietityttää. Keskustan edellisessä tuntijakouudistustyöryhmässä esittämällä mallilla ehdotetaan nyt harvinaisempien lisäkielten kuten venäjän oppimismahdollisuutta peruskouluissa. Rahoitus tulisi haettavaksi hankerahoitusmallilla. Pelkään sitä, että kun hallitus talouden kehysriihessä tekee leikkauksia valtionavustuksiin, rahoitus näille lisäkielille jää saamatta.
Suomi menestyy porras portaalta rakennetulla koulutusmallilla.
Koulutus ei kestä kehysriihen mahdollisia leikkauksia.
|