Rahavirtoja

Keskiviikko 28.7.2010 - Inkeri Kerola

Kuntien verotulojen riittävyydestä tai pikemminkin riittämättömyydestä käydään jatkuvaa keskustelua. Rakenteet ovat ratkaisu moneen ongelmaan, mutta kuntarakenteilla ei ratkaista rahaongelmia. Vertauskohteena voisi käyttää pienten kyläkoulujen lakkauttamista. Toimenpiteellä ei ratkaista kuntien talousongelmia. Lakkautustoimet kuvastavat kunnan väestöpohjaa tai vastaavasti asukkaitten liikehdintää kunnassa. Yleensä kiinteistöt ja niiden ylläpito säilyy joka tapauksessa. Jäljelle jääneet oppilaat siirretään suurempiin yksiköihin.

Iso asia, missä liikkuu suuri raha, on terveydenhuolto, Siinä tarvitaan rakenteiden tarkkaa seulontaa, rahavirtojen seurantaa, piilokustannusten saneerausta ja hallinnon entrausta. Enemmän terveydenhuoltoa, välttämätöntä sairaanhoitoa, mutta vähemmän hallintoa.

Kuka on laskenut, minkä verran potilaskohtaisesta hoitotoimenpiteestä menee hallintoon?

 

Verotetaanko

Perjantai 9.7.2010 - Inkeri Kerola

Eilisen päivän julkituodut veroantimet antoivat huutia päätetylle takuueläkkeellemme. Muistan hyvin ne viimeisimmät vissit välihuudot salissa Benin tallin suunnalta. Hän ihmetteli ääneen, onko meillä varaa tuollaisiin korotuksiin kuin takuueläke.

Nyt täytyy kyllä kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta pienimpiä eläkkeitä. Korotukset kun taitavat mennä kaikki tyynni energiaverotuksen piikkiin.

Vanhoilla ihmisillä vanhat diesel -autot, öljylämmitys talossa ja silleen.

Vakautta

Sunnuntai 4.7.2010 - Inkeri Kerola

Maamme energiaomavaraisuus on paperilla taattu/turvattu ainakin osittain vuosiksi eteenpäin. Nyt alkaa operoinnin aika. Siinä kysytään miestä ja naista. Kaikki päättäjät haluavat säilyttää kasvonsa.

Tukevinta on tietysti seisoa pohjalla, mikä vakauttaa yritysten selviytymistä ja pysymistä kotimaassa. Monet muut päätökset mukaan lukien verotus ja työvoimakustannukset ovat kuitenkin yhtä merkityksellisiä tekijöitä. Onko meistä päättäjinä tekemään myös näitä päätöksiä suomalaisten eduksi.

Siitäkin huolimatta, että kansa saattaa harata vastaan?

Ei lasten katseltavaa

Sunnuntai 27.6.2010 - Inkeri Kerola

Keskikesän juhla oli ja meni. Rippeet ovat jäljellä. Säät suosivat. Mutta miten on tämä suomalaisen juhlatuuli? Uutiset kertovat karua totuutta. Miksi juhla ei ole juhla pää selvänä? Kovin on itsekästäkin "turraajien" juhliminen. Jäljelle jääneet omaiset saavat tuta jälkiseuraamuksia liian monella tavalla.

Surullisia viestejä on kantautunut liian moneen kotiin.

Emmekö kestä kauniita säitä, selväpäisiä iloisia ihmisiä, luontoa, yhdessäoloa? Ja kesä on vasta alussa. Sekoittaako juuri tämä joidenkin ihmisten elämän lopullisesti.

Ryhtiliike suomalaisille ja äkkiä, koska sadetta ja kylmää emme kesäksi totta totisesti halua.

Odotettu tyyli

Lauantai 19.6.2010

Ensivaikutelma Keskustan, uuden puheenjohtajamme tyylistä viedä hallitusneuvotteluja läpi oli odotetunlainen. Sanoisin, että Mari on passeli puheenjohtajaksi.

Ero edellisiin neuvotteluihin oli tunnelmassa. Leppoisa, mutta systemaattinen ja varmaotteinen tyyli viedä asiakohdat läpi loi tunteen - me yhdessä.

Realismia on tunnustaa talouden liikkeet luomatta turhia unelmia tai niiden höttöjä. Tässä on Marin vahvuus.

Keskustalaisten on syytä oppia myös itse joukkona. Mitä enemmän luomme itse odotuksia itsellemme joukkueena, sitä todennäköisemmin löydämme marmattamisen aiheita.

Voitontahto luodaan kokonaisuudesta. Joukkueena, parempaa Suomea kohti - "suomalaisten tuella". 

Jälkimaininkeja

Keskiviikko 16.6.2010 - Inkeri Kerola

Elämä alkaa tasaantua Keskustan valintojen jälkeen. Asialistat pyörivät jo täyttä häkää uuden luotsin johdolla. Hyvältä tuntuu ja näyttää. Yhteinen joukkuehenki maistuu erilaiselta kuin ennen -  positiivisessa mielessä erilaiselta.

Enemmän ajankohtainen kuin koskaan on vanha latinankielen käännös - millainen kansa, sellainen johtaja.

Meidän tulee pitää huolta siitä, ettemme leipäänny hyvään vireeseen.

Possaus

Lauantai 29.5.2010 - Inkeri Kerola

Korhosen koivunlehdet

No nyt ne Korhosen koivunlehdet puhkesivat. Kovin olivat myöhäistä lajiketta. Maailman kaikki aikomukset painavat vähemmän kuin yksi aito epäitsekäs teko - joku on sanonut viisaasti.

Keskustan ps-kamppailussa on oltava ensimmäinen, paras tai erilainen. Nyt sietää toivoa, että Keskustan kenttä näkee tarpeeksi kauas horisonttiin. Taikapeilejä ei tarvita. Totuutta on katsottava silmiin.

Kaikki tärkeät asiat liittyen ps-kisaan ja Keskustan tulevaisuuteen on kirjoitettu hyvin perjantain Suomenmaassa. Kannattaa uhrata hetki lukeakseen.

Ja tämä jäsenkorttihässäkkä - se oli varsinainen farssi.

Onnea vielä Viirteen Oivalle - keskusta-aktiiville vuosien takaa. Jalat olivat jämerästi maan kamaralla - kaikesta hässäkästä huolimatta.

Kreikkalaista salaattia

Maanantai 3.5.2010 - Inkeri Kerola

Nyt on tarjolla kreikkalaista salaattia, kohta varmaan italialaista pizzaa, espanjalaista flamencoa ja portugalilaista tilalihaa. Hohhoijaa - laina on muuttunut kansan suussa jo annoksi. Vastikkeetonta vielä kaiken kukkuraksi. Miten käännät velan saatavaksi ?

Huomenna Seinäjoen keikka eikä pääse kuulemaan, miten vihainen Eero oikeasti onkaan:)

Tuoretta kalaa

Sunnuntai 2.5.2010 - Inkeri Kerola

Tämän kevään ensimmäiset avomeren siiat on paistettu ja maistettu tänään. Hyviä olivat. Uimavedet olisivat mitä otollisimmat, mutta taitaa nyt jäädä ensi viikonloppuun. Perinteet sallivat vielä sen. Viimeistään äitienpäivänä on talviturkit paiskattava hyiseen mereen. Joistakin traditioista on pidettävä tiukasti kiinni.

Vihreän sateista vappua !

Perjantai 30.4.2010 - Inkeri Kerola

Hyvä ystäväni, musiikkimies ja entinen kollegani Topi siunattiin tänään, kevään kynnyksellä. Yksi suuri ihminen on poissa. "Aalto huokaa rantakiviin, veden yllä linnun lento - on muuton aika."

Ajoin illaksi Kajaaniin Vihreään Vappuun. Rapsakasta vesisateesta huolimatta väkeä oli kerääntynyt Kekkos- patsaalle mukavasti. Täytyy nostaa hattua. Itse olisin kyllä tuossa tilanteessa valinnut kotisohvan.

Kainuulaisilla oli aidosti huoli viimeaikaisesta menetyksestään. Yksi historian lehti kääntyy - pukevat monet sanoiksi opettajankoulutuslaitoksensa ovien sulkemisen. Käymme vielä keskustan piirissä viimeisen väännön asiasta ensi ja seuraavan viikon aikana.

Sen huolen pidämme, ettei AMK -verkostoa roimita samalla talikolla. Olenpa onnekseni lukenut kokoomusvaikuttajien lehtiartikkeleita, joissa he todistelevat ammattikorkeakouluverkoston merkityksellisyyttä paikkakunnilla, joilla ei ole yliopistoa. On se merkillistä, että molemmat hallituspuolueet ovat samaa mieltä, mutta silti vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Hmmm...

Kevätpäiväntasaus

Lauantai 20.3.2010 - Inkeri Kerola

Tasapainotila on olotila, missä kaikki tuntuu olevan kondiksessa. Nyt on näin, ainakin ajassa mitaten. Yö ja päivä ovat samalla viivalla, yhtä pitkiä. Ensi viikonlopun karu totuus tulee esiin allakkaa katsomalla - alkaa kesäaika. Eipä uskoisi kinoksia katsellessa.

Anneli antoi ilmoituksensa. Paree näin. Hän osasi tehdä oikean johtopäätöksen houkuttelijoista huolimatta. Sitäpaitsi hienostunut filosofinen perustelu päätökselle. Sopii ottaa muidenkin käyttöön tarvittaessa. Ei kuitenkaan samaan virtaan kahta kertaa !

Hokkanen ennakoi, että ehdokkaat ovat tässä. Ajattelen samoin. Lehmän hermot omaavalle kandidaatille ja myöhemmin puheenjohtajalle on tilausta nyt demarien häksättäessä joka suuntaan.

Mielenkiintoista seurata, ylettyykö meneillään oleva yhteiskunnallinen ja työelämämurros myös ammattiyhdistyliikkeen ja työnantajaleirin väliin laajemmin. Miten lakko-oikeutta ryhdytään ruotimaan kansan keskuudessa ? Solidaarisuudesta oltiin aiemmin valmiita maksamaan, mutta saattaapi olla, että suunta on nyt hiukan vaappuvampi. Sitäpaitsi paikallisen sopimisen piiriin on kytketty jo nyt yllättävän paljon asioita. Kaikki tämä on tapahtunut kymmenen vuoden sisällä.

 

He tekivät sen

Lauantai 13.3.2010 - Inkeri Kerola

Olisiko meistä taistelijoiksi ? He tekivät sen. Seitsemänkymmentä vuotta sitten. Kiitos.

"Ja Suomen korpien yllä hohti

 nyt tähti suurempi muita,

 ja me kaikki käännyimme sitä kohti,

 ja meidät kaikki se kotiin johti,

 se tähti suurempi muita."

 Yrjö Jylhä

Karvatassutko kieltoon ?

Perjantai 19.2.2010

Jo on aikoihin eletty. Enää ei saisi laillista elinkeinoa harjoittaa, mutta maaseutu tulisi säilyttää elinkelpoisena ja kulttuurihistorialliset kylänraitit katselukunnossa. Prime time -aikaa tulisi sallia niille, jotka haluavat nähdä harmaata hirsiseinää vasten päivänkakkaroilla reunustettuja pientareita lämpimänä kesäpäivänä. Tähänkö ollaan menossa ? Ihmiset, jotka eivät tiedä eläintenpidosta hönkäsenpöläystä, ovatkin varmaan oikeita henkilöitä antamaan lausuntojaan julkiselle sanalle.

Karvaturrien kasvatus on yksi tärkeä välillinen ja välitön työllistäjä monessa maakunnassa. Vientituloillakin on merkityksensä. Onko Suomi todella niin sivistynyt valtio, ettei täällä voi olla enää raskasta teollisuutta, turkiskasvatusta, maanviljelystä, armeijaa...

Meidän tulisi yhteisesti olla huolestuneita ihmisten terveyden vaalimisesta. Siitä, että ihmiset jaksavat tehdä työnsä, jota koko ajan kuristetaan ahtaammalle ja ahtaammalle. Kuka heistä huolehtii ? Vuosien aikana tehdyt investoinnit tiloilla pakottavat jaksamaan äärirajoille asti.

Talkootöihin ruokapalkalla maalle yhdeksi vuoden kierroksi nämä lausuntojen antajat On hyvä nähdä eläimen vierestä, mistä ruoka ja elanto saa alkunsa. Heinillä ei kukaan kauaa elä.

Nalle on jäljillä

Perjantai 29.1.2010 - Inkeri Kerola

Olin tänään läksiäisissä - vapaalle työstä siirtymisjuhlissa. Mukavat juhlat, missä saattoi aistia kaikessa mukana olleen rehtorin ajatuksia vuosien varrelta. Uskalsin heittää puheessani herjaa, että veikkaisin monen juhlijan haikailevan vielä työnsä pariin, kuten ne 60 000 työhönsä palannutta eläköitynyttä suomalaista ovat tehneet. Saapa nähdä !

Keksimme mallin sillekin, kuinka yli 40 vuotta työssään pakertaneet voisivat hyödyntää pitkän työuransa mittaa saumassa, missä nuoriso ei ehdi hevin koulunpenkiltä työelämään. Ylijäämäeläkevuodet tulisi voida huutokaupata päästökaupan tapaan niille. jotka eivät ehdi edes kymmenen vuoden työrupeamaan opiskelujen jälkeen. Tähän joudutaan, ellemme kehittele kannustimia siihen malliin, että työhön hakeutuminen olisi aina kannattavampaa kuin joutilaana olo.

Talousneromme Nalle puhui asiaa siinä mielessä, että samalla kun keskustelemme eläköitymisestä, tulee keskustella myös nuorison työelämäasioista. Joku sanoo tähän, että eihän töitä ole. Näin on tällä hetkellä, mutta vikaa onkin siinä, ettei työ kiinnosta, olivatpa aika ja suhdanteet mitkä hyvänsä.

Lainsäädännössä löytyy petrattavaa - puuttuuko petraajia ?

Oppia ikä kaikki

Maanantai 25.1.2010 - Inkeri Kerola

Kovin ovat kaukana kansanedustajien työpäivien sisällöt toisistaan. Täytyy ihmetellä, missä välissä kollegat jaksavat keskittyä, puoluetoimisto mukaan luettuna, näihin nimitalkoisiin.

Lisänimikkeiden kalenterointi saattaa lyödä lähipäivinä leiville, mikäli tahti jatkuu tällaisena. Täytyy kyllä myöntää, että olen itsekin syyllistynyt nimittelyyn, mutta positiiviseen sellaiseen:Vintage -Väyrynen tai retro - Väyrynen ovat mielestäni kuvaavia, mutta harmittomia.

Tiedotusvälineet pitävät ajantasalla, missä Keskustassa mennään. Harras toive olisi, että kaikki käynnissä olevat näytelmät saisivat onnellisen lopun ja kaikki haluavat saisivat haluamansa kruunun kutreilleen.

Sain tänään kuulla omaishoitajien huolia. Pisti "sytämestä", täytyy myöntää. Omaishoitajien arki tuli taas kerran todennettua. Verottaja jaksaa verottaa, oli viesti. Muistan kolunneeni Keskustan linjauksia omaishoitajan tuen ja verotuksen suhteesta - näpit irti omaishoitajan tuen vaikuttavuudesta verotuksessa. Se päätös meidän on kyettävä tekemään.

Ilonpilkkuna tilaisuudessa oli virkku 86 -vuotias ikinuori, joka maalaa vielä posliinia, jumppaa, käy konserteissa, hoitaa taloutensa, huolehtii siitä ja tästä ja jaksoi kaiken yli katsoa huomiseen. Päätimme yrittää hakea hänelle tunnusta, jospa tärppäisi. Opiksi oli tämäkin päivä.

 

 

 

Pick and choose

Lauantai 23.1.2010 - Inkeri Kerola

Keskustalaiset näyttävät olevan modernia porukkaa. Maailmalla kulkevien trendien mukaisesti he näyttäisivät valitsevan puheenjohtajaansa choose & pick -menetelmällä. Eri kandidaateista etsiskellään parhaat ominaisuudet ja haikaillaan sitten nämä kriteerit täyttävää ehdokasta. Hankalampi homma. Ei taida onnistua muokkaaminen.

Nyt on saatu pari kandidaattia kehiin ja kolmatta huutoäänestetään ilmestyväksi. Näyttäisi siltä, ettei kelpaa kokemus eikä asiaorientoituminen. Pitäisi saada molemmat ripauksella pilkettä silmäkulmassa. Kun ei sellaista sekoitusta löydy, joudutaan plokkaamaan ja huutoäänestämään kolmas kehiin - Jäätteenmäki. Pekkarinen on vielä omissa listoissani odottelemassa, mutta uutta kulmaa ei Maurista tähän mikstuuraan taida löytyä - paitsi touhukkuus.

Enpä tiedä, mutta näyttäisi ja tuntuisi siltä, että taitaa tulla tästä kisasta pohjalaisten akkojen kisa. Ja miehethän sen kisan ratkaisevat ! Sekä ehdokkaina että äänestäjinä ! Kerrankin !

Opettajia kouluttamaan

Torstai 21.1.2010

Eilen vierailin Oulun Normaalikoulussa. Visiitti oli antoisa. Sain tavata koulun henkilöstöä sekä opiskelijoita. Keskustelumme polveili kannanotoista tuntimäärien lisäämiseen ja erityisopetukseen asti.

Suomihan on tunnetusti kitsas oppituntien määrään satsaamisessa. Suomessa opetusohjelmaan kuuluu vajaat 6000 tuntia kun muissa OECD -maissa määrä on 1000 tuntia enemmän. Silti PISAilemme osaamisen huipulla. Vaara vaanii kuitenkin nurkan takana.

Vaikka peruskoululaisten määrä on vähentynyt, erityisopetukseen siirrettyjen määrä on kasvanut 1200 oppilallaalla edellisvuodesta. Viestini on, että kasvavan erityisopetustarpeen myötä Ouluun tarvitaan oma erityisopetukseen profiloitunut opettajankoulutusyksikkö. Pohjoisen Suomen tarpeita ei kyetä täyttämään Jyväskylän opetuksella - niin tasokasta kuin se onkin.

Oma lukunsa on vielä korostaa aineenopettajakoulutukseen kytkettävää erityispedagogiikan osaamista. Käytännön työ alkaa tuntua ontolta, ellei tunnista aspergerin oireyhtymää tai sitä, että vakavat neurologiset oireet estävät todellisuudessa lapsen tai nuoren oppimisen. Opettajan kun pitäisi tietää näistäkin...

 

Ei kahta ilman kolmatta

Lauantai 16.1.2010 - Inkeri Kerola

Nyt ei ole taakse -spekuloinnin aika. Etteenpäin, sano mummut lumesa. Ajatelkaapa sitä herkullista tilannetta, että loppumetreillä on kaksin kappalein naisia - Jäätteenmäki ja Kiviniemi, samoin miehiä - Pekkarinen ja Väyrynen. Olisiko kukaan osannut ennakoida ? Veikkaan, ettei Keskustan monopoli ole näin yksinkertaista. Vielä löytyy mukaan ainakin yksi, mutta nuorempi kolli eteläisestä Suomesta. Mukavaa tämä etuspekulointi :)

Onneksi koko kansa ei mieti tätä samaa asiaa, vaikka mediasta saattaa äkkiä saada lähipäivinä sen käsityksen. Osallistuin tänään nimittäin nuorisovaltuutettujen koulutustilaisuuteen. Hienoa huomata, kuinka uutta päättäjäkaartia on kasvamassa. Ylpeänä katselin joukkoa senkin vuoksi, että olin itse käynnistämässä 1996 kaupunkiimme ensimmäistä omaa nuorisovaltuustoa. Tuo monumentti on toiminut keskeytyksettä. Moni Nuva on nuikahtanut heti kohta alkumetreille. Vierihoitoa tämä toiminta alkuun tarvitsee. Tukihenkilöitä varttuneemmista päättäjistä, jotka ymmärtävät tulevaisuuden toivojen merkityksen. On sitten kaartia, mistä valita ja tulla valituksi tärkeille ja vastuullisille paikoille. Suomi ei voi eikä saa elää yhden oljenkorren varassa. Ei edes Keskusta -niminen puolue.

 

Ettei hädän suuruus hämärtyisi

Perjantai 15.1.2010 - Inkeri Kerola

Haitin maanjäristyksen jälkimainingit kauhistuttavat. Miten ihmiset voivat löytää elämänsä ja tulevaisuutensa tuon kaaoksen keskellä. Tuntuu ja näyttää siltä, ettei avun suuruus korreloi mihinkään.

Kun kuulemme ja näemme yhä useammin näitä häkellyttäviä uutisia, tulee miettineeksi, osaako realisoida enää hädän määrää ja laatua. Jostakin auttaminen on kuitenkin aloitettava. Täytyy vain toivoa, ettei mikään eri maiden tekemä este nousisi rehellisen avun viennin tielle. Oma kysymyksensä on sekin, onko rikollisuuden oikeutus jollekin tai joillekin tällaisissa tilanteissa sallittava. Missään tilanteissa näin ei saisi olla.

Huomenna kuulemme Keskustan kieltäytyjät -listan jatkosta. Kasvaako vai pysyykö lista ennallaan.

En usko, että Paula aprikoi joululaulun tapaan: Onks pakko, jos ei taharo.

Mitä muuta mahdollisuutta hänellä olisi.

Yhteisöllisyyttä

Maanantai 11.1.2010 klo 22:31 - Inkeri Kerola

Yhdistin tänään kuntoilun ja kylätoiminnan. Kyläkoulullamme, elinvoimaisella sellaisella, oli vireän kylätoimintamme vuosikokous. Mukavaa asua tällaisella alueella, missä ihmiset jaksavat vielä päätyönsä lisäksi puurtaa yhteiseksi hyväksi.

Uusia suunnitelmia ja toimintaa pistimme vuoden ajalle järjestykseen. Itsekin sain mukavan luottamustehtävän. Pääsen työnjohtotehtäviin. Läheiselle järvelle aurataan retkiluistelurata, jääkiekkoalue ja tietysti pikku jääprinsessanaluille oma harjoitteluareenansa. Kaikki luonnonjäälle ja talkoilla.

Kun sitten saamme radat priimakuntoon, päästään kaivelemaan retkiluisteluteriä vanhoista kätköistä ja eikun menoksi. Halpaa ja huvittavaa  - sen hurjan menon katselu.

Joku on muistaakseni laskeskellut, minkä määrän suomalaiset tekevät talkootyötä. Ken sen tietää, annapa kuulua. Ihan mielenkiinnon vuoksi.

Monet kaipaavat tänä päivänä yhteisöllisyyttä. Ei kai se mihinkään ole kadonnut. Se on vain muuttanut muotoaan ja paikkaansa, mukautunut aikaansa. Mitäs muuta se on, kun kampeaa langenneen retkiluistelijamummon ylös uuteen yritykseen tai että jeesaa ensimmäiset piruetit alkuun keikkuville "jäärinsessoille".