Opettajan oma lomako?

Suomenmaa  24.7.2006

Suomalaisten on todisteltava kesästä toiseen ulkolaisille vierailleen, että kesän tulo, kesäkuu valoisine öineen on vuodenajoista parasta aikaa. Voimien kerääminen synkän talven varalle on täysipainoisesti käytettävä hyödyksi. Toinen peruste täysillä elämiselle on heinäkuu, joka on yleisin lomakuukautemme ja samalla yleisesti ja normaalisti paras lomakuukausi. Kolmas peruste kesästä nauttimiselle on metsäsadon korjuukuukausi, elokuu.

Näillä eväillä on syys- ja talvikausi keppuroitava. Ymmärrettävästi ulkolaisilla on vaikeutensa päästä sisälle näihin perusteisiin, joiden avulla suomalaiset haluaisivat viettää kesäkauden aivan muissa ympyröissä kuin kokouksissa tai suunnittelupalavereissa. Etätyökään ei onnistu kaikilla elämänaloilla eikä ammateissa edes kesällä.

Suomessa on perinteisesti ollut yksi ammattikunta, opettajat, jotka ovat saaneet niskaansa ryöpytystä "ylipitkistä" kesälomista. Perusteena ammattiin suuntautumiselle on pidetty virne silmäkulmassa juuri kolmea kesäkuukautta. Opettajillakin alkaa loma olla tässä vaiheessa finito, kuten sanotaan. Viikko, pari ja suunnittelu ensi lukuvuodeksi on täydessä vauhdissa. Löytyypä niitäkin opettajia, joiden loma kestää vain heinäkuun. Ne, joilla on puolisona tai perheessä opettaja, tietävät kyllä, mitä opettajan kesään kuuluu.

Olen kesän mittaan tavannut lukuisia opettajasihmisiä. Heidän työnsähän on tänä päivänä laaja-alaisempaa kuin koskaan. Se on opetettavien aineiden hallintaa, perhetyötä, sosiaalityötä, viranomaistyötä, maahanmuuttajien sopeuttamistyötä, kasvatusta, elämänhallinnan opettamista, kriisityötä ja vielä oman ja perheen elämänhallintaa. Kaiken huippuna tavoitteena on tehdä kaikista lapsista ja nuorista yhteiskuntakelpoisia. Löytyypä vanhempia, joiden katse kohdistuu kouluun, kun puhutaan heidän oman lapsensa kasvatuksesta.

Hyvä olisi opettajakunnan tietää kuntansa taloustilanne, päätöksenteko ja seurata, mitä kunnissa muutoinkin tapahtuu. Tottakai he tekevät suunnitelmat myös varojen keräämisestä tulevan lukuvuoden retkiä varten. Ja sehän on vielä oleellista, että he hankkivat itselleen harrastuksia, joita voivat hyödyntää opetuksessa. Oman tietoisuuden lisääminen ajankohtaisista asioista ja erityisesti ilmiöistä, jotka nuoria kiinnostavat, on opettajalle must. Siinä on listaa kerrakseen! Nämä kaikki vaatimukset on pyrittävä täyttämään kesäloman aikana.

Elokuun korvalla opettajat alkavat saada soittoja rehtorilta, joka kerää ammattilaisiaan kasaan. Uusin voimin ja uutta puhtia täynnä rautaiset ammattilaiset ottavat jälleen uuden kasvualustan muokattavakseen. Kesä on ollut jokaisen opettajan kohdalla erilainen, täynnä uuden omaksumista, kursseja, akkujen lataamista ja voimien keräämistä.

Näillä voimilla talvi on taltutettava, ja nuorisojoukkomme saatava raiteilleen. Opettajien vaikutus ihmisen elämään on loppujen lopuksi erittäin suuri. Koskaan se ei saa kasvaa kuitenkaan niin suureksi, että kotien ensisijainen kasvatusvastuu häviäisi. Siinä on monille vanhemmille oppimisen paikka - kesät ja talvet.