Elämänkirjo

Raahen seutu  14.9.2006

Pesäpallointoilijat pelaajista puhumattakaan käyvät kuumana. Me oheisjoukoissa tarpovat annamme sivusta tukea, minkä ehdimme. On kysymys lajista, jonka maine on menneiden vuosien jälkeen petraantumassa. Lisäksi merkitystä on sillä, että saamme voittoja, jotka yhdistävät koko seutukuntaa. Jospa nyt yhä useampi kokisi asuinalueensa kotoisammaksi. Pienillä askeleilla voittoa tavoiteltaessa on merkityksensä.

Pesäpallossa menestymistä voisi verrata koko seutukuntamme elämään. Puolikymmentä vuotta sitten seutukuntamme rypi alhossa. Kaikki näytti synkältä. Katsoipa mitä tahansa käppyrää, tulos oli sama. Alaspäin tai laskusuuntaan. Sai siinä kylvää positiivisuutta. Nyt monet lukemat kertovat tuloksista, joita on sitkeästi tavoiteltu. Yhteen nuotioon puhaltajia löytyy enemmän ja enemmän. Into kehittää ja rakentaa on tarttuvaa sorttia. Näkymät koko seutukuntamme alueella ovat valoisammat kuin vuosiin. Oma kaupunkimme pesee kasvojaan päivä päivältä. Työpaikkoja syntyy ja yhä useampi pääsee vankemman leivän syrjään kiinni.

Emme halua kuitenkaan amerikkalaista tyyliä, jolla kaikki ongelmat siivotaan mattojen alle. Halumme on kannatella niitäkin ihmisiä, jotka ovat tahtomattaan olleet koko elämänsä "väärässä paikassa väärään aikaan". Vaikka teemme ratkaisuja, joiden on määrä parantaa jonkin ihmisryhmän elämää, jää aina joukosta niitä, joita hyvätkään päätökset eivät tavoita. Näin on käynyt monen eläkeläisen tai sairastavan kohdalla. Kun monia eri päätöksiä tai lakeja sovitetaan yhteen, lankeaa liian monelle ihmiselle väliinputoajan asema. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhä enemmän keskitymme poimimaan ihmisjoukkojen sijaan ikäryhmittäisiä ongelmia, joille haetaan ratkaisuja.

Otettakoon tarkasteltavaksi vaikkapa ensimmäisen kolmenkymmenen ikävuoden joukko. Sisään mahtuu perheellistä, perheetöntä, työtöntä ja työssäkäyvää, yrittäjiä ja palkollisia. Toisille sosiaaliturva on ainut turva, toiset elävät suurten perintöjen keskellä. Samaa voisi peilata eläkeläisten ryhmässä:paljon sairastavia, pienen ja suuren eläkkeen saavia, omistavaa luokkaa ja tyhjätaskuja. Erilaisesta peilistä katselevat varmasti ne, jotka matkustelevat ympäri heliän ilman. Elämänpiirin erilaisesta katsantokannasta kertoo sekin, jos haluaa viettää erakkoelämää kuluttamatta kaikkea, minkä omistaa. Sairasvuoteelta katsottuna eläkeläisen maailmaan mahtuu paljon kärsimystä.

Pelkästään nämä kuvaukset kertovat sen, kuinka yksinkertaista on peilata yhteiskunnan päätöksiä elävään ihmiselämään. Paljon monimutkaisempaa on rakentaa ohjelmia, joilla autetaan kaikkia, mutta erikoisesti sitä heikointa lenkkiä. Häntäkin, joka ei huuda eturivissä ja suurella äänellä. Ei kulje turuilla ja toreilla eikä elä suurieleisesti. Hänkin saattaa arvostaa elämäänsä juuri sellaisena kuin se on hänen kohdalleen rakennettu.

Päättäjien suuri haaste on siinä, että löydetään ne aukkopaikat, joissa kopparikaan ei ole aina paikalla.