Työntekijän arvo ja arvostus

Suomenmaa  18.10.2006

Yrityksissä työskentelevät seuraavat nyt tarkalla silmällä yhteistoimintalain etenemistä. Lakiesityksen otti pöydälle valtioneuvoston istunnossa ministeri Enestam. Syy moiseen oli yt-lain laajentaminen alle kahdenkymmenen työntekijän yrityksiin aiemman kolmenkymmenen sijaan. Hallituksen päälinjana on ollut työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen, ei byrokratian lisääminen. Siksikin on paikallaan, että hallitus vielä miettii esityksen sisältöä. Kaikella lainsäädännöllä soisi ensisijaisesti tuettavan työllisyyttä edistäviä toimia.

Yhteistoimintalain tarkoitus on pääpiirteiltään hyvä. Tarkoituksena on parantaa yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Niinikään tiedonkulun lisääminen sisältyy lakiehdotukseen. Työntekijän saamaan korvaukseen laittoman irtisanomisen yhteydessä ei tule muutoksia.

Kesän kuluessa tekemäni yrityskäynnit ovat osoittaneet, että pienet yritykset omaavat toisenlaisen työnantaja-työntekijäkulttuurin kuin isot firmat. Tiedonkulku toimii yleisesti ottaen hyvin. Aamukahvipöytä toimii tiedonvälityskanavana yrityksen laskuista ja nousuista, tilauskannasta ja sen puutteestakin. Oma kysymyksensä on paikallinen sopiminen, joka on laajentunut isoista yrityksistä yhä enemmän pienempiinkin yrityksiin. Mikä on tämän sopimusmenettelyn rooli ja tulevaisuus yt-lain yhteydessä?

Hallitus on hoitanut uusien yritysten kasvattamistavoitetta nousujohteisesti. Tavoitteeseen emme ole vielä päässeet. Siksikin on tärkeää, että edistetään ensisijaisesti työllistämisen esteiden poistamista, työpaikkojen luontia sekä tuetaan uusien yritysten toimintaedellytyksiä. Aiemmin eduskunnassa hyväksytty muutosturva tuo työntekijöiden asemaa vahvistavia elementtejä sopimusjärjestelmäämme.

Koulutustarpeiden ja henkilöstösuunnitelmien käsittelyvelvollisuus sekä osa- ja määräaikaisten aseman parantaminen ovat kokonaisuuksia, joihin meidän kaikkien työelämäkysymysten kanssa painivien on paneuduttava ennen muuta. Työllisyyskysymykset ovat alinomaa aktiivisten toimien kohteena. Ymmärrän hyvin, että ne, joilla on jo vakituinen työpaikka, kantavat huolta ensisijaisesti itsestään ja ympäristöstään. Meille kaikille pitäisi olla kuitenkin tärkeää hankkia mahdollisimman monelle työpaikka työttömyyskortiston käytön sijaan.

Jokainen aikaansa seuraava työnantaja joutuu myöntämään sen, että hyvä ja työkiertoon joustavasti suhtautuva työntekijäkunta on paras turva työpaikalla, olkoonpa kysymys pienestä tai suuremmasta yrityksestä. Yritysjohtaja ei selviydy kauan itsekseen, vaikka tilauskanta olisi huipussaan ja robotit täyttäisivät tehdassalit. Työntekijän arvo nousee pörssikurssien myötä, siksi työntekijästä kannattaa pitää hyvä huoli. Tiedonkulun turvaaminen on vain yksi osatekijä suurempien rattaiden pyöriessä. Lakipykälät eivät tuo parannusta aidon luottamuksen synnyttämiseen eikä sen pysymiseen.