Inkeri Kerola
00102 EDUSKUNTA
Meritie 22
92210 ARKKUKARI
(09) 432 3145
050-511 3145
inkeri.kerola @ eduskunta.fi
Avustaja:
Anna-Helena Junttila
anna-helena.junttila
@eduskunta.fi
(09) 432 4145
Turvallisuus ja yrittäjyysOulun ylioppilaslehti 9.5.2007
Ihminen alkaa yleensä ajattelutyön vasta sitten, kun on aivan pakko. Turvattomassa tilanteessa yöunikin saattaa jäädä huonoksi, kun niin ajatteluttaa. Tiedostamme kaikki, että yöuni oikeasti kannattaisi hyvinkin hyödyntää alitajunnan toimintana, ponnistelematta. Pohtimista ja uusia ideoita tarvitaan, jotta voisi syntyä jotakin uutta. Oma asenne, että pystyn pohtimalla, ideoimalla ja toimimalla tavoittamaan uutta ajattelua ja jopa tuottamaan uudenlaista toimintaa, tuotteita tai palveluita, on ratkaiseva. Tämä asenne muokkautuu meissä jo aivan pienestä pitäen, kun toimimme aluksi kotona olevien ihmisten ja myöhemmin opiskelu- ja työelämässä vastaan tulevien ihmisten kanssa. Asenne ei tunnista kansallisia eikä kansainvälisiä rajoja. Pitkään on toiminut yhtälö, että korkeasti kouluttautumalla saa varmasti työpaikan. Saa palkkatyön toisen leivissä, usein julkisen sektorin tehtävissä. Nykyisinkin koulutustaso on suoraan verrannollinen työllistyvyyteen. Tutkinnon suorittaneet saavat paremmin töitä kuin tutkintoa suorittamattomat. Yliopistokoulutus ei kuitenkaan enää ole niin itsestään selvä työpaikan tuottaja kuin aiemmin. On aiheellista seurata, että yliopistoissamme koulutetaan opiskelijoita yhteiskunnassa tarvittaville aloille sopivasti. Ei millekään alalle liikaa, muttei myöskään liian vähän. Työmarkkinat vinoutuvat herkästi molemmissa tapauksissa. Pieni ylitarjonta voi toimia myös innovaatioiden lähteenä. Jos valmista työpaikkaa ei aina ole tarjolla, pistää se pohtimaan oman alansa sovelluksia, joiden kautta voisi tuottaa itselleen ja muillekin työtä. Yliopistokoulutuksen olisi tarpeellista tuottaa eväitä myös tähän työhön. Opetuksen tulisi asettaa opiskelijoille ongelmia ja luovia tilanteita tietojensa soveltamiseen. Passiivinen tiedon jakaminen ja vastaanottaminen lamauttaa ehkä jo lapsuudessa opittua yrittämistä. Opetuksen tulisi tuoda esiin perusteiden lisäksi myös nykypäivän muutostrendit eri aloilta. Yrittämisen ja oma-aloitteisuuden sisäistäneet opiskelijat pystyisivät jo yliopisto-opintojen aikana hahmottamaan tilanteita ja ilmiöitä, joihin tarttumalla uusi yritystoiminta käynnistyessään olisi välittömästi kehityksensä kärjessä. Yrittäjänäkin tämä suuntausten ja ilmiöiden seuraamisen tulee luontaisesti jatkua. Varsinaista yritysten johtamisen ja taloushallinnon koulutusta pitää olla tarjolla kaikille yliopisto-opiskelijoille koulutusalasta riippumatta. Ei pakollisina, mutta valinnaisina aineina. Teoriaopetuksen rinnalla nämä tuottavat käytännön yrityselämässä välttämättömiä tietoja ja taitoja. Mitalilla on aina kaksi puolta. Tavoitteena on toisaalta turvallinen yhteiskunta. Toivomme kuitenkin, ettei siitä tule niin turvallista, ettei kenenkään tarvitsisi pohtia mitään tai asettaa itseään alttiiksi. Pohtimisen ja itsensä likoon laittamisen kautta voimme tavoittaa motivaation, joka tekee työnteosta mielekkään. Pieni onnistumisen jännittäminen tuo aina lisäarvoa elämään. Antakaamme siis ajatusten lentää vapaasti - yli Euroopan, yli maailman! |