Perheille valinnanmahdollisuuksia!

Raahen seutu  12.6.2007

Monet puolueet tekivät vaalien alla ohjelmapapereitaan - tavoitteikseen tulevaan hallitusohjelmaan. Näin teki Keskustakin. Näin jälkeenpäin voi todeta, että yli sata "omaa" asiakokonaisuutta saimme läpi hallitusohjelmaan. Monet näistä asioista olivat yhteisiä muiden puolueiden tavoitteiden kanssa. Voi siis todeta, että pääministeriys näkyy.

Jo hallituskauden alussa toteutetaan monia tulonsiirtoja, jotka parantavat erityisesti pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten asemaa. Hallituksen vahva tahto on vähentää köyhyyttä ja ehkäistä eriarvoistumista.

Nykyinen hallitus valitsi tietoisesti etuuksien kehittämisessä erityisesti heikommalle jääneiden perheiden taloudellisen aseman parantamisen keskeiseksi painopisteeksi. Yksi historiallisimmista tulonsiirroista on vähimmäisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistason korottaminen työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta.

Tämän epäkohdan korjaamista on pitkään odotettu ja toivottu. Tämä merkitsee 134 euron korotusta kuukaudessa.  Tämä on merkittävä uudistus, joka parantaa pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Näitä rahoja korotettiin jo Vanhasen I hallituksen aikana 94 eurolla kuukaudessa. Tämä on myös viesti perheille, että yhteiskunta tukee perheen perustamista.

Yksinhuoltajaperheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla kuukaudessa 1.1.2008 alkaen. Monilapsisten perheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisiä kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa 1.1.2009 alkaen.  Lapsilisiä korotettiin myös edellisen hallituksen aikana 10 eurolla kuukaudessa ensimmäisen lapsen osalta.

Kotihoidon tukea parannetaan edelleen. Vuonna 2009 korotetaan lasten kotihoidon tuen hoitorahaa 20 eurolla kuukaudessa. Nykyisin hoitoraha on 294, 28 euroa kuukaudessa. Lisäksi yksityisen hoidon tuen tasoa nostetaan 23 eurolla 160 euroon kuukaudessa. Nykyisin yksityisen hoidon tuki on 137, 33 euroa/kk. 

Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan 20 eurolla kuukaudessa 2010 alkaen 90 euroon, jotta se nykyistä paremmin korvaisi työajan lyhentämisestä johtuvaa palkan menetystä. Isyysvapaata pidennetään 2 viikolla vuonna 2010.

Perusturvan parantaminen on nykyisen hallituksen asialistan kärkipäässä. Keskustan tavoitteiden mukaisesti kansaneläkkeitä korotetaan 20 eurolla kuukaudessa 1.1.2008 alkaen. Samaan aikaan tulee voimaan kuntien kalleusluokituksen poistaminen, joka parantaa 20 eurolla monien pienituloisten eläkeläisten asemaa. Näin monissa osin maata kansaneläkeläiset saavat yhteensä 40 euron korotuksen vuoden 2008 alusta.

Lisäksi korotukset nostavat muita etuuksia kuten esimerkiksi ylimääräistä rintamalisää, leskeneläkettä ja pitkäaikaistyöttömän eläketukea. Hallitusohjelman mukaisesti tämän lisäksi valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli 31.12.2009 mennessä.

Hallitusohjelman mukaisesti työmarkkinatuen ylläpitokorvauksen korottamiseen osoitetaan vuositalolla 6 milj. euroa, jolloin ylläpitokorvaukseen tulee yhden euron tasokorotus vuodesta 2010 lähtien työttömien kannustamiseksi aktiivitoimiin.

Kehyspäätöksen mukaisesti asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan 1.8.2008 alkaen. Lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ottamalla käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu niiden lasten osalta, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotona. Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä valmistelee uudistuksen yksityiskohdat. Lastensuojelullisin yms. perustein tulee lapsella kuitenkin jatkossakin olla oikeus maksuttomaan kokopäivähoitoon.

Tällä hetkellä noin 13 prosenttia lapsista on maksuttoman päivähoidon piirissä.  Esimerkiksi yksinhuoltajavanhemmalla, jolla on yksi lapsi päivähoidossa, vähimmäismaksu syntyy 1075 euron nettokuukausituloilla.

Valtiovarainministeriö esitti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista kotona olevien vanhempien osalta puolipäivähoitoon 1.8.2008 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö ei hyväksynyt esitystä eikä sitä ole kehysneuvotteluissa hyväksytty. Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy edelleenkin, vaikka toisin väitetään.

Päivähoidossa olevista lapsista 77 % on kokopäivähoidossa ja 23 % osapäivähoidossa. Noin 10 prosentilla päivähoidossa olevista lapsista on jompikumpi tai molemmat vanhemmat kotona. Kokopäivähoidon sijaan onkin tarjottava kevyempiä vaihtoehtoja, kuten osapäivähoitoa, kerhotoimintaa, avointa päivähoitoa jne. Perheille on tarjottava monipuolisia varhaiskasvatuksen palveluita, jotta ne sopisivat paremmin perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin.

Päivähoitomaksuilla ei tule entisestään vaikeuttaa työllistymiskehitystä, jonka vuoksi päivähoidon maksuttomuus pienituloisimmilla perheillä tulee edelleen säilyttää. Osa lapsista on maksuttoman päivähoidon piirissä myös lastensuojelullisista syistä. Päivähoitomaksujen maksujen alarajan ja siihen perustuvan ns. nollaluokan poistaminen olisi myös hallitusohjelman vastainen ratkaisu ja kohdistuisi nimenomaan kaikkein vähävaraisimpiin lapsiperheisiin.

Mikään salaisuus ei ole se tosiasia, että Keskusta haluaa antaa nimenomaan perheille valinnanmahdollisuuden lasten hoidossa. Järjestelmien on joustettava, eikä suinkaan perheiden.