Keskusteleminen on vaikuttamista

Oulu-lehti  16.6.2007

Viime viikonvaihteessa Paavo Väyrynen otti esille asian, jota kannattaa pohtia vielä tänäkin viikonvaihteena. Hallituksessa pitäisi keskustella enemmän.

Muuallakin pitäisi keskustella enemmän. Yhteisten asioiden hoito vaatii onnistuakseen keskustelua - mielipiteiden muotoutumista ja esiin tuontia. Näin yhteiskunnan kaikilla tahoilla: kodeissa, kylissä, lähiöissä, kunnissa ja myös valtionhallinnossa.

Mikäli keskustelut jätetään käymättä ja vedotaan vain hallitusneuvotteluihin tai avioliiton solmimisen ”tahdon” -sanaan, ei ilmi tule se tahtotila, joka hallituksessa tai pariskunnalla tiedon ja kokemuksen karttuessa vallitsee. Minkälaisia ajatuksia asioihin kietoutuu. Elämä kun ei ole aivan yksinkertaista.

Samoin keskustelua tarvitaan eri ministeriöiden välillä. Tällä hallituskaudella ollaan perustamassa yhteistä ministeriötä kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja työministeriöstä. Elinkeinoelämää keskeisesti koskevat asiat on hyvä saattaa saman hallinnon alle. Yhteistyön ja tietojenvaihdon soisi lisääntyvän virkamiesten välillä muissakin ministeriöissä, vaikkei kaikkea yhteen laitetakaan.

Avoin ja vapaa kansalaisten tahdonilmaisu on myös välttämätöntä. Päättäjien tulee koko ajan pyristellä sitä vastaan, että vieraantuvat kansasta. Kansalaiskeskusteluun pitäisi ylipäätään suhtautua varauksettomammin. Jos päättäjät eivät kuule useita erilaisia mielipiteitä asioista, miten he voivat punnita asioita kaikilta tarpeellisilta kannoilta?

Tällä viikolla on eduskunnassa keskusteltu metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaamisesta. Tämä ajankohtaiskeskustelu on ollut todella tarpeellista haja-asutusalueiden ja erityisesti Pohjois-Suomen elinkeinopolitiikankin näkökulmasta. Metsät tuottavat tänä tietotekniikka-aikakautenakin perustulon suoraan tai välillisesti 200 000:lle suomalaiselle. Ajankohtaiskeskusteluja eduskunnan kesken voitaisiin nykyisestä lisätä.

Kaikkiaan suomalaisten on tarpeellista keskustella enemmän. Tarpeen on sietää erilaisia näkemyksiä asioihin ja perehtyä erilaisten näkökantojen takana oleviin viisauksiin. Päätöksenteon tulee perustua tarkkaan harkintaan, jota on edeltänyt osapuolten näkökulmat esiin tuonut mielipiteiden vaihto.