Tukkanuottasilla

Raahen seutu  9.10.2007

Eilisaamun uutiset kertoivat sanaharkasta, jossa aiheena oli koulutuksen maksullisuus. Yllättävää kyllä, viestin lähetti Kuntaliiton toimitusjohtaja Parjanne (sd.). Hänen viestinsä oli, että saadaksemme kuntien maksupolitiikan pysymään tasapainossa, on lukio- ja aikuiskoulutukselle säädettävä maksut kunnissa. Parjanne viittasi kuntatyöntekijöiden sopimukseen, joka nostatti kuntien maksuosuutta tehdyssä palkkaratkaisussa. Hänen ehdottamiensa maksujen tuottoa ohjattaisiin kompensoimaan palkkakustannuksen aiheuttamia paineita kuntataloudessa.

Tähän vastauksensa ehätti lennättämään pääministeri Vanhanen todeten, ettei maksuja tule ulottaa ko. koulutusaloille. Aivan oikein. Oppikirjoissakin on aivan yllin kyllin maksettavaa. Tämän tuntevat kukkaroissaan ne vanhemmat, jotka kustantavat kirjoja jälkikasvulleen. Lisäksi olemme laajalla poliittisella rintamalla sopineet siitä, ettei koulutuksen maksullisuus istu suomalaiseen järjestelmään.

Ihmettelen kuitenkin sitä, että samainen Parjanteen edustama puolue oli eduskunnassa valmis korottamaan palkkoja kaikille ja reilusti. Millä nämä kustannukset olisi sitten katettu? No, heidän vastauksensa on tietenkin, että valtion pussista! Entäpä valtio, mistä se rahat onkii? Eduskuntakeskustelussa kävi vasemmisto-opposition puheissa hyvin ilmi, että hoitajille lisää ja toisille vielä enemmän.

Totuus on kuitenkin, että valtion ei pidä olla rahapussina palkkaneuvotteluissa. Sen sijaan valtion tehtävänä on ollut tähän saakka, ja myös tästä eteenpäin, olla tukemassa lainsäädäntötoimin ja muin käytettävissä olevin keinoin maltillisten palkkasopimusten syntyä. Mitä siitä tulisi, jos huutokaupattaisiin palkkaprosentteja tai könttäsummia vaikkapa eduskunnassa! Ainakin se olisi seurauksena, että holtittoman rahansyytämisen kovaäänisimmille saisivat veronmaksajat pulittaa pusseistaan.

Niin viralliset kuin kahdenkeskisetkin kyselyt kuntatyöntekijöille ovat osoittaneet sen, että palkankorotus hukkuu lyhyen ajan sisään. Sen sijaan muut työyhteisöä tukevat ja helpottavat toimet säilyvät työpaikoilla pitkään. Näitä toimia hallituksessa on toteutettu ja työtä jatketaan. Muita kuntatyöntekijöitä ja hoitohenkilöstöä ei pidä pistää tukkanuottasille palkkaratkaisua tehtäessä.

Poliittiset vaalipuheet jäävät siitä huolimatta kansalaisten arvioitaviksi seuraavalla vaalikierroksella.