Keskusta otti paikkansa suurimpana

Suomenmaa  5.11.2007

Eduskuntasyksy on edennyt puoliväliin. Viimeviikkoinen eduskunnan istuntovapaa olikin hyvä välietappi politiikan syksyn tarkastelulle tuoreiden puoluekannatustutkimusten valossa.

Keskusta on ottanut paikkansa maan suurimpana puolueena viiden suurimman puolueen TNS Gallupilta tilaaman puoluekannatustutkimuksen mukaan. Kokoomus on menettänyt kannatustaan syyskuun luvuista (Ylen Taloustutkimuksella teettämä tutkimus) 1,5 prosenttia ja on nyt kannatuksessa ensimmäistä kertaa vaalitulostaan alemmalla tasolla. Puolueen kannatusluvuissa kokoomus jakaa kakkostilan sdp:n kanssa.

Keskustan paluu ykköseksi ilahduttaa tilanteessa, jossa avoinna on useita haastavia poliittisia kysymyksiä. Kesää sävytti keskustelu puolueemme kahtiajakautumisesta sekä huoli kokoomuksen ylivallasta julkisuuden hallinnassa. Syksyn tullen työmarkkinatilanne, EU-politiikka ja viimeisimpänä puuteollisuuden rakennemuutokset ovat kuumentaneet poliittista keskustelua.

Gallup-tulosten valossa politiikassa käydään huomattavasti pienemmillä kierroksilla kuin viimeaikaisessa erohuhuja levittäneessä lehtikirjoittelussa on annettu ymmärtää. Rehellisyyden nimissä onkin todettava, että muutokset puoluekannatuksissa sekä erot kolmen suurimman puolueen välillä ovat pieniä. Keskustan ykkössija antaa kuitenkin viitettä siitä, että puolueen tapaa toimia liikoja lupailematta on pidetty luotettavana. Muistaa pitää sekin, että joskus joku ryhmä pärjää silläkin, että muut "töpeksivät".

Kannatustutkimukset ovat suuntaa antavia väliaikatietoja matkalla seuraaviin vaaleihin, eli kunnallisvaaleihin ensi syksynä. Keskustan kannatus on vaihdellut viimeisten neljän vuoden aikana 22 ja 25 prosentin välillä. Nykyisellä kannatuksellaan 22,6 prosenttia keskusta on tämän marginaalin alarajoilla. Viimeisimmässä tutkimuksessa puoluetta pidetään houkuttelevimpana äänestysvaihtoehtona. Kannatusta olisi mahdollisuus kasvattaa aina 30 prosenttiin asti.

Työtä vaalien lähestyessä riittää. Vaikka keskustalaiset antavat kokoomuksen kannattajien kanssa muita paremman arvosanan hallituksen työskentelylle, on keskustan äänestäjistä neljännes sitä mieltä, että hallitus on hoitanut tehtävänsä huonosti. Keskustan kannattajien joukossa varmuus puoluevalinnasta on vähentynyt viimeisen vuoden aikana. Täysin varmoja puoluekannastaan on 40 prosenttia keskustan kannattajista. Kannattajien sitouttamiseksi sekä äänestysaktiivisuuden nostamiseksi on tehtävä työtä. Nukkuvien puolueessa, eli viime vaaleissa äänestämättä jättäneissä, kolmannes on keskustan kannattajia.

Äänestäjät ovat aikaisempaa epätietoisempia puoluekannastaan. Vastaajista 29 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään puoluekantaa kysyttäessä. Tämän lisäksi perussuomalaisten kannatuksen sekä houkuttelevuuden kasvu on merkki siitä, että ihmiset kaipaavat aitoja vaihtoehtoja politiikassa.

Keskustan on entisestään kirkastettava puoluekuvaansa, ja terästettävä sanomaansa niin, että se puhuttelee äänestäjiä. Hyvällä pitkäjänteisellä perustyöllä saavutetaan kestävämpiä tuloksia kuin lyhytnäköisellä julkisuuspelillä. Keskusta ei saa sortua äänten kalasteluun samoilla hämärillä vesillä kaikkien muiden puolueiden kanssa. Liikkuvien äänestäjien houkuttelu ilman vahvaa aateperustaa himmentää puoluekentän rajoja.

Yksi asia on kuitenkin muistettava. Keskusta on perinteisesti kantanut huolta erityisesti vähäväkisistä alueista. Jos tämä linja ontuu, keskustalaiset näyttävät kyllä kaapin paikan. Tämä on syytä rekisteröidä kaikkia kyselyjä tulkittaessa. Huolestuttavia merkkejä on ilmassa, mutta vielä on aikaa petrata!