Liikennehankkeilla myötätuulta pohjoiseen

Suomenmaa 25.3.2008

Hallituksen kehyspäätöksillä rahoitetaan ennätysmäärä liikennehankkeita. Myös Pohjois-Suomi saa niistä osansa. Erittäin myönteisiä uutisia Pohjois-Suomeen olivat tieto Kokkola -Ylivieska -radan kaksoisraiteen rakentamisesta sekä pohjanmaan radan kunnostamisesta. Taloudellisesti järkevää olisi viedä pohjanmaan radan remontti läpi kokonaisuutena niin, että kakkosraide jatkuisi Ouluun asti. 

Raideliikenteen kehittämistä on pidetty perusteltuna. Pohjanmaan rata on jo pitkään ollut pääradan etelän ja pohjoisen välisen liikenteen pullonkaula. Pohjoisen elinkeinot, kuten matkailu sekä metsä-, teräs-  ja kaivosteollisuus hyötyvät paranevista yhteyksistä. Kasvava kaivosala kuormittaa jatkossakin merkittävällä tavalla raideyhteyksiä. Myönteistä on, että myös Kemijärven radan sekä Seinäjoen ja Vaasaan välisen rataosuuden sähköistys sekä muutamat muut poikittaisratojen hankkeet pääsivät kehyspäätöksissä toteutuslistalle.

Liikennehankkeilla on myös vissi työllisyysvaikutus. Pohjoisen perusväylänpito ja yksityistiet saivat kehyspäätöksissä painoarvoa, koska hallitus haluaa turvata kotimaisen puuraaka-aineen saannin Venäjän puutullien uhatessa. Puunsaanti on hallituksen suurin huoli, joka nähdään vaarana Suomen metsäteollisuudelle. Siksi puuhuollon kannalta tärkeät liikenneyhteydet halutaan laittaa kuntoon tie- ja raideliikennettä yhteen sovittaen, unohtamatta meriliikennettä.

Hallitus saa liikennemäärärahoja koskevista linjauksista kiitettävän arvosanan. Hyvässä sovussa ratkaistiin, mitkä hankkeet pääsevät toteuttamislistalle. Liikennehankkeet on nähty kokonaisuutena, jossa huomioidaan niin perusväylänpito, yksityistiet kuin sekin, että kumipyöriltä siirtyvän raskaan liikenteen kulku turvataan raiteilla tai vesiväylillä. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että kaiken lisäksi rantaväylämme, valtatie 8, joka palvelee syöttöliikenneväylänä erityisesti raskaan teollisuuden satamistamme ja satamiin, näkee päivänvalon vuoden 2011 jälkeiselle jaksolle suunniteltuna. Asia vaatii ylläpitoa niin, että hanke pääsee ajallaan myös toteutuslistoille.

Väylähankkeita on suunnattu kattavasti eri puolille maata. Hallituksen määrätietoisuutta osoittaa myös, että pääkaupunkiseudun hankkeisiin asetettiin valtion osallistumiselle katto ylipaisuvien budjettien vuoksi. Poliitikkoina teemme mielestämme järkeviä päätöksiä. Toivottavaa on, että jatkossa myös liikenneministeriön virkamiesten silmät avautuisivat näkemään yli koko Suomen. Vaarana on, että katse yltää vain Suomen kapeimmalle kohdalle asti.  Siitä on varoittavia esimerkkejä. 

Liikennehankkeiden aikataulutuksesta sovitaan liikennepoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä. Selonteko toimii lähivuosien liikennehankkeiden investointiohjelmana. Se tuo liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja auttaa parantamaan kustannusten hallintaa. Liikennehankkeiden rahoitusratkaisuihin tarvitaan luovaa ajattelua. Elinkaarimalliin ei voida turvautua kaikissa tilanteissa. Sen on kuitenkin katsottu toimivan hyvin muun muassa pohjanmaan ratahankkeen rahoituksessa. Jatkossa liikennehankkeissa saatetaan tarvita yksityistä sijoitusvarallisuutta ja erilaisia tierahastoja. Kuntien vauraustaso ei saa määritellä liikennehankkeiden järjestystä. Infran rakentamisen tasapuolisuudesta maan kaikkiin osiin on edelleen huolehdittava eduskunnasta käsin.

Kun selonteko julkistetaan, se tulee eduskunnan käsittelyyn  huhtikuun alussa. Näin kevään edetessä lyödään lukkoon liikennepolitiikan suuret linjat tälle vaalikaudelle ja osittain siitä eteenkin päin. Yksityiskohtaisemmin rahoituksen kohdentamisesta ensi vuodelle päätetään varsinaisessa budjettikäsittelyssä eduskunnassa joulun alla. Nämä päätökset tulevat näkymään kansalaisille parempina ja nopeampina liikenneyhteyksinä.