Reikan riisi ja Raahe

On se maailma mallillaan. Näihin päiviin kreikkalaiset ovat olleet suomalaistenkin mielestä niin ihania. Ainakin niiden, jotka ovat matkailleet auringossa eli Kreikassa vuosikaupalla. Me, jotka olemme tutustuneet Kreikkaan vain purkkien välityksellä, saamme nyt tuta tuota ihanuutta, mutta aivan eri muodossa. Kun on kyse rahasta, heräävät kaikki.

Suomi vietiin euroon alhaisten korkojen ollessa päähoukuttimena tavalliselle tallaajalle. Vienninkin piti hyötyä puhumattakaan siitä, että kaikkien yhteinen valuutta helpotti asioimista ja kanssakäymistä Euroopassa. Itsekin olin näiden kaikkien "hyveiden" kannalla. Nämä kaikki ovat myös toteutuneet.

Nyt saamme tukea ontuvaa Kreikkaa. Ei käy kateeksi hallitusta, mikä istui Suomessa päättämässä asiaa vuonna 1998. Demarit Lipposen johdolla, kokoomus valtiovarainministerinään itse Niinistö, vasemmistoliitto, RKP ja vihreät tekivät enemmistöllä päätöksen mennä euroon. Kepulaiset äänestivät vastaan. Heidän perustelunsa oli mahdollistuva epävakaus rahamarkkinoilla. Viittaukset Ruotsin, Tanskan ja Britannian päätöksiin olivat perusteluina. Historian kirjojen valossa onkin surkuhupaisaa lueskella nyt vasemmistoliiton ja demarien vastaan uhoamista asiassa.

Päätökset on tässä tilanteessa pakko tehdä. Kaikki ymmärrämme, että ellei tukieuroja nyt laiteta likoon, seuraukset ovat kahta kauheammat jopa Suomen tasolla. Saamme joka tapauksessa jälkimaininkeja tämän operaation seurauksena Raaheen asti.

Se, minkä on tultava teoiksi EU:ssa on valvonta ja tarkastukset myös EU -maiden talouden pidossa. On se kumma, että maajussien peltojen kivetkin syynätään karttojen kanssa monissa miehin, mutta Kreikan talousluvut soljuivat vuosikausia omia ratojaan ilman, että kukaan tiesi niistä mitään. Suomesta voisi lähettää leegion tarkastamaan talouden tunnuslukuja EU -maihin jo ennakkoon, ettei Kreikan kaltaisia yllätyksiä löytyisi. Pääsyy Kreikan tilanteessa on fuskaaminen

Entä mitä muuta opimme Kreikan taloudesta. Ainakin muutaman seikan. Tulevat vuodet näyttävät sen, että ellei julkisen puolen menokuuri Suomessa toteudu, kunnat ovat huutavassa hukassa. Valtion rahahanat eivät ole Raahellekaan auliita vuosi toisensa perään.  Yhteisöveron kompensaatio tuotti Raahelle helpotusta vajaat kolme miljoonaa euroa. Kun sataman tuotot vielä loiskuivat ennusteiden yli, saattoi tilinpäätös näyttää paremmalta kuin osattiin odottaa. Tosiasiat kuitenkin näyttävät, että rakenteelliset uudistukset odottavat tekijöitään. Toimilla olisi jo kiire, ettei reikat toistu Raahessakin.