Inkeri Kerola
00102 EDUSKUNTA
Meritie 22
92210 ARKKUKARI
(09) 432 3145
050-511 3145
inkeri.kerola @ eduskunta.fi
Avustaja:
Anna-Helena Junttila
anna-helena.junttila
@eduskunta.fi
(09) 432 4145
Koulutusviennin edistämismatkojaSuomalaisen korkeakoulukeskustelun kuhinat muistuttavat alkukesän muurahaispesää. Touhua riittää ja työryhmiä istuu. Yhtäaikaa ylioppilaskirjoitusten kanssa lukukausimaksuista ja pääsykokeettomasta opiskelusta ovat osoittaneet mieltään eri ryhmittymät eri puolilla Suomea. Lukukausimaksuja ei olla suunnittelemassa suomalaisille opiskelijoille ainakaan päähallituspuolue Keskustan voimin. Sen sijaan ulkolaisia opiskelijoita varten halutaan Suomesta tehdä maa, jolla on tasokasta koulutusvientiä tarjolla maksua vastaan. Turhaan ei meillä kulje koulutusammattilaisia tutustumassa perusopetusjärjestelmäämme, mikä tuottaa tasokasta opetusta ja myös tuloksia. Sama viesti on saatava itämään myös toisen asteen ja korkeakoulutasoisen opetuksen tuloksista. Kaikille kansalaisille avoin vapaa sivistystyö ansaitsisi aivan oman ylistyspuheensa. Sille kun tulee olemaan tilausta tulevina vuosina. Tähän asti Suomi on houkutellut opiskelijoita yksittäisistä maista laadukkaalla ja ilmaisella koulutuksella. Olemme saaneet vuosien saatossa kyselyjä eri koulutuskokonaisuuksien tarjoamisesta ja myymisestä ulkomaille. Eijoon myyminen ei ole Suomi -kuvalle hyväksi. Tarkoituksena onkin nyt kehittää Suomen koulutusvientiä ja nostaa esille koulutuksemme tasoa. Uuden yliopistolain myötä koulutusvienti on tullut mahdolliseksi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos meillä on mahdollisuus koulutustuloihin, miksi ihmeessä emme käyttäisi tilaisuutta hyväksemme. Kertaryntäystä näille apajille ei tule, mutta kysyntään on kyettävä vastaamaan. Niin humanisteja eivät suomalaisetkaan saa olla, etteikö koulutuksella voisi kauppaa tehdä. Toinen tunteita kuumentava puheenaihe on ollut korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uusiminen. Pääsykoejärjestelmämme kaipaa todella uudistusta. Nykyisillä kokeilla ei pystytä aina mittaamaan sitä tasoa ja taitoa, mitä kyseiseen koulutukseen ja lopulta ammatissa toimimiseen vaaditaan. Pääsykokeet poistamalla korkeakouluihin pääsisi lukion tai ammatillisen koulutuksen todistuksilla. Tämä ehdotus nostaisi huomattavasti lukion ja ammatillisen koulutuksen painoarvoa. Selvää on, että panostaminen korkeakoululiukuun nousisi painopistettä siirtämällä astetta korkeammaksi. Tämä malli antaisi abiturientille mahdollisuuden paneutua täysin purjein kevään ylioppilaskirjoituksiin, ladata akkuja kesä ja jatkaa opiskelua syksyllä. Ensiyrittäjien asemakin saattaisi nykyisestään helpottua. Belgian esimerkki kertoo, että kyseinen systeemi toimii erinomaisesti, ja lukion jälkeen välivuotta pitäviä on varsin vähän. Lukion ja yleensä toisen asteen opinto-ohjausta on kehitettävä samanaikaisesti. Se tepastelee vieläkin lapsenkengissä. Tosielämä on osoittanut, että meillä on kuitenkin edelleen koulutusaloja, jotka vaativat ehdottomasti soveltuvuus- tai kypsyyskokeen. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuollon ja sairaanhoidon alat, lääketiede ja opettajankoulutus. On kysymys aloista, joilla sosiaalisilla taidoilla on ammatillisen osaamisen ohella erityistä merkitystä. Näitä taitoja ei voida mitata pelkästään ylioppilaskokeella, vaan vaaditaan haastattelu, psykologinen- tai ryhmäkeskustelutesti. Vuorovaikutustaidot ja oman elämän tasapaino ovat kunniassaan erityisesti näillä ammattialoilla. Kuuden laudaturin opiskelija ei välttämättä ole omiaan lääkäriksi. Kirjaviisaus ei aina tuota synnynnäistä lahjakkuutta alalle kuin alalle. Kaikki muutokset koulutusrakenteita uudistettaessa vaativat paljon työtä, mutta tulevaisuussuuntautuneisuus kannattaa aina. Tulevaisuus tehdään päillä, ei selkänahoilla, on joku osuvasti kuvannut. Se miten opiskelupaikkaan päästään sisään on muutoksen alla, mutta suomalaiset saavat edelleen nauttia ilmaisesta ja varsin laadukkaasta koulutuksesta. Toivoisin tämän etuuden olevan arvostetumpi opiskelijoiden keskuudessa. Nopeampi valmistuminenkin saattaisi maistua makeammalta. Suomen Keskusta tekee kaikkensa säilyttääkseen tämän ainutlaatuisen, tasapuolisen ja laadukkaan mahdollisuuden Suomen toivoille. Sitoutuminen on aina molemminpuolista. Valmistumisputki uhkaa venyä liiaksi. Meillä kaikilla on tässä petraamisen paikka.
|