Vaihtoehtoja kaivataan

Raahen seutu 10.3.2009

Tutkimuksia pukkaa. Ne kertovat mm. sen, että ne suomalaiset, jotka vastustavat eläkeiän nostoa, ovat valmiita leikkaamaan ensisijaisesti mm. puolustusvoimilta ja yritys- ja maataloustuista. Ei ole vaikea laskea yhteen, keitä tutkimuksen taustalla olevat ihmiset edustavat. Kun soppaan on sekoitettu työreformista lähtien kaikki mahdolliset sopan ainekset, ei ole epäilyä "alkuperämaan" merkinnöistä.

Harva uskaltaa sanoa ääneen, että haluaa työskennellä pidempään kuin laki määrää. Tosiasia on kuitenkin elävästä elämästä sekin, että hartaasti odotettu eläkeikä näyttäytyy monelle toisenlaiseksi, mitä oli kuvitellut. Halu palata työelämään ja työkavereiden pariin kasvaa.

Oman ryhmänsä muodostavat ne, joille työelämä vuorotöineen, raskaine fyysisine ponnistuksineen tai epämiellyttävine työolosuhteineen tulee päätepisteeseen reilusti ennen virallista eläkeikää. Tämäkin on tätä päivää. Tästä voimme päätellä, ettei asiassa ole yhtä totuutta.

Oma ajatukseni on aina kulkenut eläkeasioissa eläkeiän korostamisen sijaan niin, että jos työuraa on takana kolmisenkymmentä vuotta, pitäisi kellojen kilkattaa loppukaarteen merkiksi. Tästäkin saa toki hyvät taistelun ainekset. Tiedämme varsin hyvin sen, ettei kaikkien suomalaisten työrupeama ehdi olla syystä tai toisesta hevin kahtakymmentä vuotta. Itse lasken muuten työuraan sisältyväksi kotona tehtävän hoitotyönkin.

Päätökset eläkeasiassa on saatava ripeästi finaaliin. Suurempia asioita on tulossa opposition hampaisiin vielä tulevan kevään aikana. Jokainen meistä ymmärtää, että eläkeikä ja raha ovat sidoksissa toisiinsa. Toinen arvostaa rahaa ja toinen vapaa-aikaa. Niiden välillä jokainen työssä oleva joutuu käymään itsensä kanssa vuoropuhelua. Toiset haluavat tehdä vielä ylitöitäkin. Nyt tulisi puhua eläkeiän rinnalla myös työolosuhteista, johtamiskulttuurista, työtavoista ja asenteista.
Ensimmäisen kerran pääsemme tällä hallituskaudella työssä jaksamisen asioihin kiinni. Se on minusta hieno juttu, sillä niissä riittää puimista, erityisesti järjestöpomoilla.

Lopuksi täytyy oikaista sen verran, ettei pääministeri Vanhanen niin fiksu sentään ole, että olisi omasta pipostaan eläkeajatukset Rukalla kaivanut. Tarkkaavainen havainnoitsija on voinut löytää Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta jo ajat sitten selvityksiä eläkeiän nostamisvaihtoehdoista. Siellä niitä on ollut kaiken kansan nähtävillä ja ihasteltavina - järjestöpomojenkin.

Työuran pidentämisen vaihtoehtona olisivat joko leikkaukset tai veronkorotukset. Hallitus ei näihin halua ryhtyä.

Oppositiolta pitääkin kysyä mikä on heidän vaihtoehtonsa.