Tulevaisuus velvoittaa, tämä päivä ratkaiseeVieskalainen 13.3.2009 Juuri tänään saatat kohdata ihmisen, joka on ainutkertainen elämässäsi. Kohtaamasi ihminen saattaa olla nuori, jolle Sinä olet hänen elämänsä ainoa oljenkorsi. Uskallatko katsoa häntä silmiin niin, että luottamus syntyy siinä paikassa?
Tällaisia nuoria kuljeskelee Suomessa meidän jokaisen lähettyvillämme: Sinun ja minun kanssani samassa bussissa, kaupassa, koulussa, missä vain. Murrosvaihe on jäänyt päälle. Oikea ovi ei ole heille auennut. He eivät ole löytäneet omaa paikkaansa.
Tulevaisuus velvoittaa, tämä päivä ratkaisee - on kirjoitettu maamme hallituksen Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kanteen. Ohjelmalla on selkeä tavoite: lapsi- ja nuorisoystävällisempi Suomi. Tämä tavoite koskee jokaista lasta ja nuorta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää meiltä aikuisilta asennoitumisen ja toimintatapojen muutosta. Muutos koskee jokaista aikuista. Kouluttaa voimme asennemuutoksessa myös lapsiamme, mutta muutos lähtee meistä aikuisista, perheistä, kouluista ja kaikista niistä, jotka elävät lasten ja nuorten lähellä.
Nuorisotyö edellyttää hallittua yhteistyötä. Kunnat, seurakunnat, järjestöt ja kaikkien näiden nuoria koskevat hankkeet toimivat kentällä rinnakkain ja yhteistyössä. Nuorisotyössä tarvitaan liikunta-, kulttuuri-, opetus-, työvoima- ja elinkeinoalan sekä sosiaali- ja terveysalan yhteyksiä ilman vartavasten rakennettuja hallinnollisia rajoja.
Vuonna 2006 voimaan tullut Nuorisolaki velvoittaa kuntia ja muita lähitoimijoita mahdollistamaan nuorille osallistumisen paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja -politiikan asioiden käsittelyyn. Nuoria on kuultava kaikissa heitä koskevissa asioissa. Kuten tiedämme, nuorilla on usein vankkojakin mielipiteitä, jos niiden sallitaan tulla ilmaistuksi.
Käytäntö osoittaa kuitenkin aivan muuta. Nuorisobarometrissä kysyttiin nuorten nykyistä kokemusta siitä, ovatko he aidosti voineet vaikuttaa oman kotikuntansa asioihin. Vastaus on tyrmäävä. Vain 19 % nuorista antaa tässä positiivisen vastauksen. Laki on nuorten puolella. Laki on tarkoitettu noudatettavaksi.
Syrjäytämmekö siis itse tietoisesti lapsemme ja nuoremme?
Syrjäytyminen on moniulotteinen prosessi. Sitran 2007 julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin 9. lk:n oppilaiden kohdalla koulun ja oppilaan omien kykyjen ja taustojen merkitystä syrjäytymisriskiin. Suurimmaksi syrjäytymistä selittäväksi tekijäksi nousi äitien koulutustaso. Merkittäviä olivat myös isien koulutustaso, perheen työttömyys, suuret koulu- ja luokkakoot. Kaikki siis sellaisia tekijöitä, joihin lapsi itse ei pysty vaikuttamaan.
Kotien ollessa osa yksityisyyttä yhteiskunnan tehtäväksi jää ehkäistä syrjäytymistä luomalla työnteon tai lisä- ja jatkokoulutuksen edellytyksiä. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole syrjäyttää kansalaisiaan. Jokaista tarvitaan. Kaikki ei ole rahasta kiinni.
Seuraavalla kerralla tavatessasi nuoren tai lapsen, jonka elämä on nousemassa liian jyrkkiä portaita, uskalla kuunnella. Tartu kädestä ja näytä, että välität. Saatat olla ainut ihminen, jolta nuori ottaa elämänohjeita vastaan.
Tämä päivä ratkaisee, ketkä tulevaisuuttamme Suomessa rakentavat. Toivon, ettemme syö eväitä tulevilta sukupolviltamme. |
