Piti jännittää!

Raahen seutu 9.9.2008

Viikonlopun ottelut Raahen seutukunnan puolesta pitivät monia meistä jännityksessä. Pesäpallo lensi veden keralla. Varsinainen riemukaari odotuttaa vielä. Kyllä me omiemme puolta jaksamme pitää, loppuun asti!

Useimmat uutisvälineet ovat paikallisen lajimme, pesäpallon sijaan, keskittyneet seuraamaan asuntomarkkinauutisia lännen mekassa, Yhdysvalloissa. Pitkin kesää on voinut aistia myllerrysten tulevan. Nyt ne sitten konkretisoituvat. Valtio tulee apuihin ja turvaa siten pahimmat kolhut kansalaisilleen. Ei voi olla aistimatta, että myllerrysten takana ovat suuret valtakoneistot, joita kutsutaan politiikaksi. Uutta presidenttiä valitaan tunnelmissa, mitkä mittaavat kansalaisten muutoshalun mittasuhteita. Tässä mylläkässä asunnonhaltijat eivät paljoa paina.

Jotakin me voimme oppia suuren maailman tuulista. Ainakin sen, että isojen rattaiden pyörimisliikkeeseen voimme varautua ennakoiden. Meillä nuo samat kuviot todennäköisesti toistuvat, mutta viiveellä ja vaisummin. Nyt voi sanoa, että onneksi meillä on EU:n ohjauskorko ja yleensä korkotaso, mikä pysynee säällisissä lukemissa toisin kuin tuon kuuluisan -90 -luvun taitteen.

Huoli yhteiskuntamme heikko-osaisten toimeentulosta syvenee tarkasteltaessa asuntomarkkinoita. Tässä vyyhdessä on mukana myös aina kuntataso. Vuokranantajana kunta tai oikeammin sen luottamushenkilöt eivät voi varautua kaikkien kustannusten, etenkään asumiskustannusten nousuun. Energian hinta ja korjauskustannukset jylläävät. Noin puolet vuokratuloista menee lämpöön, veteen ja huoltotöihin,  toinen puolikas pääomakustannuksiin. Mahdollinen lainojen koronnousu näkyy yhtä lailla vuokra-asumisessa kuin omistusasunnoissakin.

Miten lienee oman seutukuntamme kuntasektori varautunut vuokra-asuntomarkkinoiden liikehdintään? Melkoinen omaisuusmassa taitaa muhia vuokra-asuntokannassa meillä Raahessakin.

Oma lukunsa on jokaisen vuokralaisen kotioven sisäpuolella. Riittääkö asukkaan raha vuokraan ja jos ei, niin mitä tilalle? Yltiöpäinen vuokrannosto ei ole mahdollista. Asiakkat äänestävät jaloillaan ja siirtyvät toimeentuloluukulle. Onko se edullisempaa kunnalle?

Joka tapauksessa ennakointia on hyvä tehdä. Sillä väistetään monet karikot. Asukkaat ennakoivat, jos eivät muut tahot suostu sitä tekemään. Viimeinen laskun saaja on veronmaksaja. Monet kuntalaiset maksavat tuon laskun kohdallaan kahteen kertaan.