Inkeri Kerola
00102 EDUSKUNTA
Meritie 22
92210 ARKKUKARI
(09) 432 3145
050-511 3145
inkeri.kerola @ eduskunta.fi
Avustaja:
Anna-Helena Junttila
anna-helena.junttila
@eduskunta.fi
(09) 432 4145
Tilaa pään yläpuolelleSuomenmaa 18.8.2008
Nyt kannattaa haukata happea raikkaasta syksyyn kääntyvästä luonnosta. Lähipolkujen kulkeminen tai erämaan ihmeiden ihailu asettaa ajatuksen kulun raiteille, jossa asioiden tärkeysjärjestykset ovat kohdallaan. Työpöytien ääressä tapahtuva pakertaminen supistaa maailman helposti liian pieniin raameihin. Olen joskus kuullut sellaisenkin viisauden, että ajatteluun tarvitaan tilaa. Ei niinkään pään sisällä kuin pään yläpuolella. Mitä enemmän on tilaa pään yläpuolella, sitä paremmin ajatus luistaa. Kuntatoimijoiden tapaan valtakunnan tasolla käynnistellään tulevan vuoden budjettineuvotteluja. Niissä, jos missä, tarvitaan selkeitä ajatuksia. Keskustan tulee tietää mitä tahtoo, ja pitää tahtomistaan jäntevästi kiinni. Talousarvio on täynnä arvovalintoja. Mitkä asiat meille ovat tärkeitä, luovuttamattomia?
Pienituloisten verotuksen keventäminen muita kansalaisia enemmän on keskustalaisille tärkeä asia. Varsinaisen verotuksen progression on todettu olevan Suomessa jo korkealla tasolla, mutta on otettavissa käyttöön myös muita tapoja hoitaa verotus keveämmäksi. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Mannisen esille ottama puolisoiden yhteisverotus olisi oivallinen täsmäapu lapsiperheiden heikon taloudellisen tilan parantamiseen. Vuosia sitten käytössä ollut lapsivähennys korvautuisi uudella verotusmallilla, joka ottaisi hyvin huomioon nimenomaan yhden tulonsaajan perheet sekä perheen koon. Keskusta on aina kantanut huolta pelkällä kansaneläkkeellä elävien asemasta. Näin on nytkin. Verotukseen liittyvät kuitenkin myös työeläkettä saavien kysymykset. Talousarvioehdotus lähtee liikkeelle siitä, että eläkkeensaajien veroaste on säilytettävä palkansaajien verotuksen tasolla, jolle se tämän hallituksen toimesta laskettiin vuoden 2008 alusta. Veroaste on keksitty termiksi sille, että kun palkansaaja maksaa veron lisäksi eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua, eläkeläisen sopii korvata tuo summa verona. Hallitusohjelmassa todetaan, että eläkeläisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle.
Työllisyys on kehittynyt suotuisasti myös viime aikoina. Vuoden takaisesta työttömien määrä on pienentynyt noin 50 000 henkilöllä. Monet yhdistykset ovat havainneet, että pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt siinä määrin myös korkean työttömyyden kunnissa, että yhdistyksillä on vaikeuksia saada työvoimaa. Kehityksen suunta on oikea, mutta siitä huolimatta työttömyys on monen kohdalla vielä arkipäivää. Työllistämismäärärahoja ehdotetaan vähennettäväksi ensi vuonna tämän vuoden tasosta. Mitä, jos budjetoitaisiinkin työllistämiseen vähän enemmän sekä alennettaisiin palkkatuen ja lisäosan saamisen ehto 500 työttömyyspäivästä alemmaksi, vaikka 200 päivään? Pienyrityksillä ja yhdistyksillä olisi paljon tekemätöntä työtä, jotka odottavat tekijäänsä.
Tarvitsemme lisää ammattilaisia Tulevana vuonna ehdotetaan lisättävän merkittävästi ammatillisen koulutuksen määrärahoja. Suunnitelmissa on 2 000 uutta opiskelijapaikkaa. Tämä on hyvä asia. Korkeakoulutettujen osuus nousevista ikäluokista on paisunut liian suureksi. Vaakakupin toisessa päässä olevat ammattitaitoa vaativat työtehtävät ovat jäämässä ilman tekijöitä, jollei tähän suuntaan koulutusjärjestelmäämme uudistettaisi. Opetusministeriössä laadittu sanamuoto voitaisiin vielä kuitenkin paikata siltä osin, millä paikkakunnilla tämä panostus näkyy. "Lisäykset suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin." Eikö riittäisi, että panostetaan alueellisen työvoimatarpeen mukaan tai työssäkäyntialueiden tarpeiden mukaan? Toisen asteen ammatillinen koulutus on painottumassa muutenkin kasvukeskuksiin. Jos kasvukeskuksissa ei ole työvoimatarvetta, miksi suunnata niihin opiskelupaikkoja? Kasvukeskusten lisäksi laajoilla salomailla kannattaa siis pistää lenkkarit tai saappaat jalkaan ja lähteä luonnon virkistävää voimaa haukkaamaan. Puhdas luontomme ottaa meidät vastaan yhtä tuttavallisesti kuin ennenkin, vaikka viime käynnistämme olisi viivähtänyt jo hetki. Sateisen kesän jälkeen luonnosta kannattaa imeä kaikki mahdollisuudet. |